Asunnot ja kiinteistöt

Ekonomisti: Korkeat korot iskevät Suomeen muuta Eurooppaa kovemmin

Suomessa korkojen nousu vaikuttaa kotitalouksiin voimakkaammin kuin monessa muussa Euroopan maassa.

Euroopan keskuspankki on kiristänyt rahapolitiikkaa määrätietoisesti koronakriisin hellittämisen jälkeen. EKP on nostanut ohjauskorkoja neljä kertaa viime vuoden loppupuoliskolla. Markkinakorot ovat reagoineet ohjauskorkojen nousuun, ja asuntolainojen viitekorkona yleisesti käytetty 12 kuukauden euribor-korko on noussut jo yli kolmen prosentin tasolle.

Korkopolitiikka kuitenkin vaikuttaa eri tavoin euroalueen eri maissa. Kiristyvä rahapolitiikka saattaa painaa Suomen taloutta muita pahempaan taantumaan, varoittaa Hypon ekonomisti Juho Keskinen Hypon tammikuun talouskatsauksessa.

”Suomessa asuntolainat muodostavat kolme neljäsosaa kotitalouksien lainakannasta ja siten merkittävimmän lainaerän. Asuntolainat on sidottu yli 95-prosenttisesti euribor-korkoihin, jolloin velallisen korko vaihtuu tyypillisesti kerran tai kaksi kertaa vuodessa”, Keskinen toteaa.

Monessa muussa Euroopan maassa tilanne on erilainen.

Keskisen mukaan kiinteät korot ovat Euroopassa meitä tavallisempia ja esimerkiksi Alankomaissa, Belgiassa, Ranskassa ja Saksassa noin 90 prosenttia asuntolainoista on sidottu kiinteään korkoon, joka ei muutu laina-aikana.

”EKP:n korkojen nostot siis välittyvät Suomeen keskimääräistä nopeammin ja heikentävät kasvunäkymiämme muuta Eurooppaa enemmän, kun samaan aikaan kiinteäkorkoisten maiden inflaatioluvut ajavat keskuspankkia vielä jatkamaan kiristävällä linjalla”, ekonomisti toteaa.

Keskisen mukaan Suomi saattaa olla tänä vuonna tilanteessa, jossa talous kipuilee, kun euroalue pysyy vielä nollakasvun tuntumassa.

Asuntomarkkinoille korkojen nousu tuo haasteita Keskisen mukaan myös omaisuuserien arvojen laskun vuoksi.

”Korkojen historiallisen nopean nousun myötä asuntojen arvot laskevat ja osakesijoitusten arvot ovat jo laskeneet. Tämä laskee yksityistä kulutusta entisestään varallisuusvaikutuksen vuoksi.”

Kotitaloudet kuluttavat enemmän, kun he kokevat omaisuutensa arvon nousevan ja vastaavasti vähemmän, kun he havaitsevat varallisuutensa laskevan, etenkin jos se tapahtuu odottamattomasti.

Oma asunto on Suomessa merkittävin kotitalouden varallisuuserä. Suomalaisen kotitalouden varallisuuskehitys riippuukin Saksan ja Sveitsin kaltaisia matalamman omistusasumisasteen maita enemmän juuri asuntojen hintojen kehityksestä, Keskinen muistuttaa.

”Asuntojen hintojen lasku tänä vuonna vaikuttaa siis laskevasti yksityiseen kulutukseen ja siten bkt:n kehitykseen, kun kuluttajien käyttäytyminen muuttuu varsinaisien kulutusmahdollisuuksien lisäksi”, ekonomisti päättelee.

Kommentoi
Ylös
>