OP Ryhmän seniorimarkkinaekonomisti Jari Hännikäinen käy laajassa Twitterin langassaan läpi korko- ja osakemarkkinoiden nykytilannetta ja näkymiä.
Hännikäisen mukaan talouskuva vuoteen 2022 lähdettäessä toiveikas, mutta ei ole enää: Ukrainan sota, energiakriisi, ostovoiman rapautuminen, korkojen nousu ja Kiinan koronatilanne ovat painaneet kasvuennusteet ankeiksi.
”Inflaatiokuva laittoi rahapolitiikan mannerlaatat liikkeelle ja esimerkiksi Fed nosti ohjauskorkoaan voimakkainta vuositahtia ainakin vuoden 1973 jälkeen. Lisää samaa korkolääkettä on luvassa, mutta korkojen suurin nousu on jo takana”, Hännikäinen tviittaa.
Rahapolitiikkalinjan suursäätilan muutos ajoi pitkät korot reippaaseen nousuun, mikä on johtanut siihen, että osakkeille on nyt pitkästä aikaa varteen otettavia vaihtoehtoja. Moni vannoutunut osakeihminen on alkanut kääntää katsettaan korkomarkkinoiden suuntaan, Hännikäinen toteaa.
Esimerkiksi USA:n 10-vuoden velkakirjan jälkimarkkinakorko on noussut lähes 3,9 prosenttiin. Vielä kesällä 2020 korko kävi alle 0,5 prosentissa.
Korkomarkkinoilla valon sarastusta, kasvuyhtiöillä takana ankea vuosi
Korkomarkkinoiden näkymät ovat poikkeuksellisen optimistiset.
”Positiivisesti ajateltuna korkosijoitusten näkymät ovat kirkkaimmat vuosikausiin: juokseva tuotto on jo kohtuullinen ja taantuman (=turvasatamakysynnän) iskiessä tuotto voi muodostua mukavaksi.”
Riskejäkin on. Korkomarkkinoilla ne kumpuavat keskuspankkien kvantitatiivisen elvytyksen suunnasta sekä finanssipolitiikasta.
Osakemarkkinoilla puolestaan vuosi 2022 oli erityisen synkkä kasvuyhtiöille.
”Kasvuyhtiöt jäivät täysin arvoyhtiöiden jalkoihin. Korkojen nousu, keskuspankkien taseiden alasajo ja talousnäkymän tummuminen olivat ankea cocktail kasvuyhtiöiden kannalta”, Hännikäinen toteaa.
Erityisesti arvostuskertoimiltaan kalliit kasvuyhtiöt jäivät täysin jyrän alle, Hänninen toteaa. Ne Nasdaq-yhtiöt, joiden P/S-kerroin oli vuoden vaihteessa 15-25 haarukassa, painuivat vuoden aikana mediaanina peräti 57 prosenttia.
Kaikki osakkeet eivät ole joutuneet jyrän alle. Hännikäisen mukaan S&P 500 -indeksin korkean osingon ja kassavirtalehmien indeksit ovat pitäneet komeasti pintansa tyrskyjen keskellä.
Onko osakemarkkinoiden pohjat jo nähty?
Kurssilaskut ovat painaneet myös arvostuskertoimia alas.
”Osakemarkkinoiden arvostuskertoimet ovat painuneet korkojen noustessa takaisin maan kiertoradalle. Jenkeissä ollaan keskiarvotasolla, muualla keskimääräisten kertoimien alapuolella/tuntumassa”, Hännikäinen toteaa.
Osakesijoittajan on kuitenkin syytä huomioida se, että analyytikot odottavat edelleen ensi vuodelle tuloskasvua talouden haasteista huolimatta.
”Jossain vaiheessa ensi vuotta silmät avautuvat ja viime viikkoina ollaan jo hikoiltu tulosennusteiden epärealistisuutta, mikä on näkynyt alavireisenä kurssikehityksenä”, markkinaekonomisti toteaa.
Tulosennusteita lasketaan tyypillisesti reippaasti taantumassa, Hännikäinen muistuttaa. Tulosten lasku on siis vielä edessä, jos talous ajautuu taantumaan vuonna 2023. Erityisesti syklisillä sektoreilla tulosennusteiden leikkaus voi olla rajua, Hännikäinen varoittaa.
Yleensä osakkeet pyrkivät hinnoittelemaan tulevaa etukäteen. Täysin taantuma ei historian valossa ole kuitenkaan hinnoissa ollut.
Hännikäisen mukaan historia osoittaa, että osakkeet eivät ole pohjanneet ennen taantumaa, osakkeiden pohjaaminen tapahtuu ennen taantuman päättymistä ja pohja löytyy ennen kuin tulokset painuvat pohjalukemiin.
Korkean tuotto-odotuksen ja korkean riskin high-yield -yrityslainoihin on mahdollista sijoittaa esimerkiksi ETF:ien avulla. Morningstar-sivusto tarjoaa rahastosijoittajalle mahdollisuuden etsiä sopiva tällainen ETF-sijoitus.
