Asunnot ja kiinteistöt

Korkojen nousu ei asuntovelallisia hätkäytä – lyhennysvapaiden kysynnässä ei muutoksia

Korkojen nousu ei ainakaan vielä ole ajanut asuntovelallisia vaikeuksiin.

Euroopan keskuspankki on kiristänyt rahapolitiikkaa määrätietoisesti koronakriisin hellittämisen jälkeen. EKP on nostanut ohjauskorkoja neljä kertaa viime vuoden loppupuoliskolla. Markkinakorot ovat reagoineet ohjauskorkojen nousuun.

Suomalaisten asuntolainojen yleisin ja melkein ainoa viitekorko, 12 kuukauden euribor, on noussut vuoden aikana rajusti. 12 kuukauden euribor-korko on nyt 3,36 prosenttia, kun vielä viime elokuussa korko oli vielä 1,0 prosenttia.

Suomessa asuntolainat muodostavat kolme neljäsosaa kotitalouksien lainakannasta ja siten merkittävimmän lainaerän. Asuntolainat on sidottu yli 95-prosenttisesti euribor-korkoihin, jolloin velallisen korko vaihtuu tyypillisesti kerran tai kaksi kertaa vuodessa.

Pitkän euribor-koron kehitys näkyy jo asuntovelallisten kukkarossa.

”Noin kolmasosalle suomalaisista asuntovelallisista viitekorko on kaksi prosenttia tai enemmän. Toisin sanoen monessa kotitaloudessa korkojen nousu tuntuu jo arjessa. Tähän päälle tulevat vielä muut lainat, kuten kulutusluotot ja taloyhtiöiden velka. Muutos ei voi olla vaikuttamatta arjen talouteen, sillä korkojen noustessa talouden menot kasvavat helposti sadoilla euroilla kuukaudessa,” Aktian pääekonomisti Lasse Corin toteaa.

Suomen Pankin julkaisemista tilastoista voidaan tehdä päätelmiä siitä, miten suomalaiset hyödyntävät lyhennysvapaita asuntolainoissaan. Uusien asuntolainasopimusten ja uusien nostettujen lainojen erotus toimii indikaattorina lyhennysvapaiden suosiosta. Tämä johtuu siitä, että lyhennysvapaa näkyy virallisissa tilastoissa uutena lainasopimuksena, vaikka lainasumma ei muutu.

Tilastot kertovat, että kotitaloudet eivät ole ainakaan vielä joutuneet turvautumaan lyhennysvapaisiin.

”Uusien sopimusten ja nostojen erotus on kasvanut vähän. Lyhennysvapaiden suosioissa ei ainakaan vielä ole näkyvissä merkittävää muutosta. Tilastossa näkyvät myös selvästi pankkien vuoden 2015 lyhennysvapaakampanjan sekä koronakevään kysyntäpiikit, jolloin pankit markkinoivat aktiivisesti lyhennysvapaita kausia asiakkaille”, Corin toteaa.

Lyhennysvapaiden vähäinen kysyntä osoittaa, että kotitaloudet selviävät vielä suhteellisen hyvin lainojensa hoidosta, pääekonomisti päättelee.

Corinin mukaan on kuitenkin hyvä muistaa, että erittäin matalan viitekoron asuntolainoja on vielä paljon, ja näiden viitekorot nousevat ensi vuoden aikana.

”Samaan hengenvetoon on todettava, että ainakin tällä hetkellä pahimmat energian hintapiikit näyttävät olevan takana päin. Tämä tasapainottaa kotitalouksien taloudellista tilannetta.”

Kommentoi
Ylös
>