Makrotalous

TEM:n ylijohtaja: ”Markkinat ovat energiahuollon perusta”

Sähkön korkea hinta ei ole merkki sähkömarkkinoiden epäonnistumisesta, painottaa työ- ja elinkeinoministeriön ylijohtaja.

Työ- ja elinkeinoministeriön ylijohtaja ja energiaosaston päällikkö Riku Huttunen. Kuva: TEM. Kuvaaja: Heikki Saukkomaa.

Venäjä aloitti valmistautumisen hyökkäyssotaansa pyrkimällä sotkemaan eurooppalaiset energiamarkkinat, missä se on myös valitettavan kiitettävästi onnistunut. Kaasuhanan kiristäminen nosti sähkön hintaa jo kesästä 2021 alkaen, ja syksyllä säiden kylmetessä hinta nousi moninkertaiseksi totuttuun verrattuna.

Uusi vaihe hintakriisissä alkoi kesällä 2022 kun Venäjä vähensi kaasun vientiä Eurooppaan entisestään. Suomelle venäläisenergia on ollut tärkeää, sillä käytetystä energiasta peräti noin kolmannes on ollut tuontienergiaa Venäjältä. Pakotteet sekä Suomen omat toimet ovat lopettaneet energiatuonnin Venäjältä kokonaan, kun puupolttoaineiden, maakaasun, sähkön, öljyn ja kivihiilen tuonti on loppunut.

Syksyn 2022 aikana sähkönhinnat olivat korkeampia kuin koskaan aikaisemmin. Suomessa vuoden 2022 keskihinta oli 154 euroa megawattitunnilta, aiempi ennätys oli edelliseltä vuodelta, 72 euroa.

Sähkön hinnannousu on nostanut ilmaan ajatuksen energiamarkkinoiden sääntelystä esimerkiksi sähkön hintakaton avulla.

Onko markkinasähkön hintakatto ratkaisu?

Norjassa sähkön hintakatto on jo otettu käyttöön. Siinä valtio takaa maksavansa valtaosan sähkön hinnasta, joka ylittää tietyn, kohtuulliseksi katsotun hintakaton. Toisaalta tämä valtion maksuosuus koskee enintään rajattua sähkön määrää kuukaudessa. Jos kuluttaja käyttää sähköä yli tuon määrän, maksaa hän ylimenevästä osasta normaalin markkinahinnan.

Etlan tutkijat Jussi Lintunen ja Olli-Pekka Kuusela eivät lämpene hintakatolle, vaan parhaimpia ehdotettuja keinoja heidän mielestään sähkökriisin helpottamiseksi olisivat sähkön tarjonnan lisääminen, kannusteiden luominen kaikille kotitalouksille sähkönkulutuksen vähentämiseksi sekä kohdennettu ja määräaikainen tuki pienituloisille ja pahiten ongelmiin joutuville.

Etusijalla nykytilanteessa tulisi olla toimenpiteet, jotka lisäävät sähkön tarjontaa ja kannustavat kysynnän joustamiseen. Sähkömarkkinoiden toimintaan puuttuminen ei tässä tilanteessa ole järkevää, huomauttaa Kuusela.

Työ- ja elinkeinoministeriön ylijohtaja Riku Huttunen toteaa kolumnissaan, että eräät kommentoijat ovat jopa ehdottaneet energiamarkkinoiden toiminnan kahlitsemista sekä sääntelyyn tai peräti säännöstelyyn siirtymistä.

Sähkön korkea hinta ei kuitenkaan ole markkinoiden syytä.

”Sähkön niukkuus toki näkyy korkeina hintoina, mikä ei kutenkaan tarkoita markkinoiden epäonnistuneen. Toimivat markkinat ovat joka tapauksessa paras tapa allokoida resurssit ja tuotanto tehokkaasti”, Huttunen toteaa.

Huttusen mukaan voimakas sääntely sähkömarkkinoilla – esimerkiksi varsinainen tukkumarkkinoiden hintakatto – johtaisi tuonnin hiipuessa toistuviin sähköpulatilanteisiin.

”Vaikka olemme investointien myötä saavuttamassa ensimmäistä kertaa sitten 1960-luvun sähköomavaraisuuden vuositasolla, tarvitsemme talvikauden kulutuksen kattamiseksi edelleen vahvoja ulkomaanyhteyksiä. Pohjoismaiset ja eurooppalaiset sähkömarkkinat ovat meille vahvuus, eivät uhka.”

Lisää joustoa ja investointeja

Oleellista sähkömarkkinoiden ja sähkön hinnan kannalta ovat investoinnit.

Pääjohtaja Huttusen mukaan useamman vuoden katsannossa Suomi voi voittaa toimitusvarmuus- ja hintahaasteet vain investoimalla puhtaan energian tuotantoon ja joustoa tuoviin ratkaisuihin.

”Tarvittavien hankkeiden määrä on huima ja valtio myös tukee hyviä hankkeita ennätysmäärin”, Huttunen kertoo.

Pääjohtajan mukaan Suomen energiaverkko ja satamamme ovat mahdollistaneet tuonnin uudelleensuuntaamisen.

”Menneenä vuonna tarpeen olivat muun muassa uudenlainen polttoaineiden hankinta, varastointi sekä infrastruktuurin vahvistaminen. Huoltovarmuusorganisaatiomme on osoittanut olevansa toimiva ja ketterä”, Huttunen vakuuttaa.

Kommentoi
Ylös
>