Markkinakommentit

Sijoitusstrategi: Omaisuuserien lasku tarkoittaa parempia tuottonäkymiä

Takana on historiallisen surkea sijoitusvuosi. Jatkossa voi näyttää valoisammalta.

Vuosi 2022 oli poikkeuksellisen heikko osakemarkkinoilla. Markkina-arvoltaan 500 suuren amerikkalaisen pörssiyhtiön markkina-arvon kehitystä kuvaavan S&P 500 -indeksin kokonaistuotto oli -18,1 prosenttia. Se oli matalin finanssikriisin 2008 jälkeen, jolloin kokonaistuotto oli -37,0 prosenttia.

Yhdysvaltain osakemarkkinoiden sektoreista energia oli ylivoimaisesti tuottavin viime vuonna. Energiasektorin tuotto oli peräti 59,4 prosenttia. Muista sektoreista ainoastaan yleishyödykkeiden tuotto oli positiivinen, joskin vain 2,5 prosenttia.

Matalimmat tuotot nähtiin viestintä ja kestokulutushyödykealan sektoreiden osakkeissa. Viestintä halpeni 37,8 prosenttia ja kestokulutushyödykkeet 36,9 prosenttia.

Sijoitustyyleistä arvo- ja osinko-osakkeet sekä matalan volatiliteetin osakkeet olivat voittajia viime vuonna. Sijoittajat suosivat vahvan kassavirran ja matalan arvostuskertoimen sekä defensiivisen liiketoiminnan yhtiöitä.

Perinteinen hajautusstrategiakaan ei suojannut salkkua

Nordean päästrategi Antti Saari kertoo pankin viikkokatsauksessa, että vuosi 2022 jää historiaan toistaiseksi vaikeimpana ainakin lukien vuodesta 1802. Perinteinen korkosijoitusten ja osakesijoitusten salkku ei ole turvannut tuottoja.

”Näin siksi, että pitkien valtionlainojen tuotot eivät kertaakaan aiemmin ole olleet yhtä paljon pakkasella. Samalla osakekurssit painuivat reippaasti, joskaan eivät poikkeuksellisen reippaasti. Osakkeiden ja joukkolainojen välillä hajauttamisesta ei siis ole saanut tavanomaista hyötyä, kun kummankin omaisuuslajin tuotot jäivät selvästi miinukselle”, Saari toteaa.

Saaren mukaan jälkikäteen on helppo ymmärtää, miksi näin kävi.

”Vuoteen lähdettiin historiallisen matalilta korkotasoilta ja tämän lisäksi korkoja päädyttiin nostamaan poikkeuksellisen ripeään tahtiin inflaation hillitsemiseksi. Yleensä vuonna, jona korot ovat nousseet yhtä voimakkaasti kuin viime vuonna, yritysten tuloskasvu on tukenut osakemarkkinoita reippaasti normaalivuotta enemmän, vaikka arvostuskertoimet ovatkin laskeneet.”

Viime vuonna tuloskasvu tuki osakemarkkinoita vain Euroopassa, kun taas Yhdysvalloissa tuloskasvu pinnisti vain hieman keskiarvonsa yläpuolelle. Saaren mukaan Helsingin pörssin kehitykselle omat erityishaasteensa toivat vielä monien yhtiöiden Venäjän-liiketoimintojen lakkauttaminen ja Venäjä-riskin toteutuminen muillakin tavoin.

Vuosi 2023 näyttää valoisammalta erityisesti korkosijoituksissa

Synkälläkin pilvellä on kuitenkin hopeareunus. Vuosi 2023 saattaa näyttää sekä korkosijoittajan kannalta valoisammalta, Saari uskoo.

”Korkotason ripeän nousun ja arvostuskertoimien laskun seurauksena nähty omaisuuserien arvon lasku nimittäin tarkoittaa tulevan kannalta parempia tuottonäkymiä. Esimerkiksi euroalueen valtionlainojen korkotaso ei ole vuosikymmeneen ollut näin korkealla. Korkeampi korkotaso tuo mukanaan sekä tuottoja että jonkin verran suojaa korkotason mahdollista lisänousua vastaan.”

Sijoitusstrategin mukaan myös osakkeiden tulevat tuottonäkymät ovat parantuneet jonkin verran, mutta selvästi suurimmat liikkeet on nähty joukkolainoissa.

Siksi Nordea suosii tällä hetkellä riskinottoa nimenomaan joukkolainapuolella.

”Pidemmän aikavälin tuottonäkymien osalta uuteen vuoteen lähdetään huomattavasti päättynyttä paremmista asemista, vaikka talousepävarmuus ja inflaatiohuolet painavatkin vielä lähikuukausina”, Saari summaa.

Osakemarkkinoilla Nordea pitää kaikki alueet peruspainossa. Vaikka talous- ja tulosnäkymät ovat vakaimmat Pohjois-Amerikassa, muiden alueiden alhaisempi arvostustaso kompensoiden suurempia riskejä.

Pankki nostaa kehittyvien maiden lainat ylipainoon houkuttelevan tuotto-odotuksen vuoksi. Nordea pitää edelleen myös euroalueen yrityslainat ylipainossa.

Kommentoi
Ylös
>