Sijoittajan ei pidä tuijottaa vain yhtä tunnuslukua osinkoyhtiöitä kalastaessaan.
Helsingin pörssin yhtiöiden osinkosuhde – eli maksetut osingot suhteessa nettotulokseen – on vaihdellut Helsingin pörssin yhtiöillä voimakkaasti vuosikymmenten aikana.
Varainhoidon konkari ja vuosikymmeniä pörssiyhtiöitä analysoinut Hannu Angervuo kertoo viikkokirjeessään, että 1990-luvun puolivälistä lähtien osingonjakosuhde nousi noin 30 prosentin tasosta vuoden 2002 noin 70 prosenttiin. Teknokuplan jälkeen finanssikriisissä vuonna 2008 osingonjakosuhde Helsingin pörssin yhtiöillä laski alle 50 prosenttiin.
Angervuon mukaan 2010-luvulla osingonjakosuhde vaihteli tyypillisesti 60-80 prosentin välillä.
Osinkojen osuus nettotuloksista siis kasvoi, mutta samalla omien osakkeiden ostot pysyivät olemattomina. Syyt omien osakkeiden vähäiselle suosiolle kotimaisten pörssiyhtiöiden kohdalla saattaa löytyä Nokiasta.
”Nokian huono esimerkki ilmeisesti opetti, että yhtiön kassan tuhlaaminen ylihintaisten omien osakkeiden ostoon voi tulevaisuudessa muodostua ongelmaksi. Nokia maksoi vuodelta 2018 osinkona 0,20 euroa osakkeelta, mutta sai maksettua siitä vain 0,10 euroa. Vuosina 2019-2020 yhtiö jätti osingonmaksun väliin. Silloin olisi tarvittu niitä yli kymmentä miljardia euroa, minkä Nokia käytti aiemmin ylihintaisten osakkeiden ostoon”, Angervuo toteaa.
Osinkotuotot ylittävät korkotuotot
Myös pörssiyhtiöiden osinkotuotto – eli osakekohtainen osinko suhteessa pörssikurssiin – on vaihdellut viime vuosikymmeninä, Angervuo kertoo.
”Pörssin osinkotuotto laski voimakkaasti kurssinousun oltua maksettuja osinkoja voimakkaampaa vuosina 1995-2000. Nokian osakkeen korkea arvostus 2000 luvun alkuvuosina eriytti pörssin ja pörssi ilman Nokiaa osinkotuoton toisistaan. Koko 2010-luvun pörssin osinkotuotto vaihteli 4-5,5 prosentin välillä eli suunnilleen valtion obligaatioiden tuottomaastossa. 2019 ja 2020 osinkotuotto nousi, kun osinkosumma laski enemmän kuin osakkeiden hinnat laskivat.”
Vuoden 2022 osalta pörssiyhtiöt tarjoavat edelleen korkotuottoa parempaa osinkotuottoa.
Vuoden 2022 osinkotuotto yltänee Angervuon arvion mukaan noin 4,5 prosentin tasolle. Se on edelleen selvästi enemmän kuin esimerkiksi 12 kuukauden euribor (3,2%) tai Suomen valtion 10 vuoden lainan tuotto (2,8%).
Millainen yhtiö on hyvä osingonmaksaja?
”Jos sijoittaja yrittää löytää varman ja pitkäaikaisen osingonmaksajayhtiön, kannattaa katsoa yhtiön osinkopolitiikka, osingonjakohistoria pitkältä ajalta ja myös tutkia yhtiöiden nettorahavirta ja osinkovirta pitkältä ajanjaksolta”, Anvervuo neuvoo.
Konkarisalkunhoitajan mukaan kannattaa siis etsiä yhtiö, jolla on selkeä osingonjakopolitiikka ja hyvä osinkohistoria nousevasta osakekohtaisesta osingosta. Lisäksi kannattaa katsoa, ettei osinkovirta ole syntynyt vain pankista lainatulla rahalla ja investointeja laiminlyöden.
”Pitää myös huomioida, että pääomavaltaisen suhdannesyklisen yhtiön osakkeita ei ehkä kannata ostaa kaikkien aikojen huippukurssiin. Eri toimialojen suhdanneherkkyydessä on eroja, samoin kuin myös pääomavaltaisuudessa”, Angervuo toteaa.
Angervuon mukaan heikon osingonmaksajan tunnistaa yleensä yhtiöistä, jossa ei ole ankkuriomistajia, hallituksessa on velkaista yhtiöitä rahoittavan pankin johtajia tai osinkostrategiana on maksaa 10-30 prosenttia pitkän aikavälin syklisestä tuloksesta.
Korkea osinkotuotto voi olla myös ansa
Helsingin pörssissä hyvää osinkotuottoja on tarjolla muun muassa Nordean, Sammon, Keskon, Tietoevryn ja myös metsäyhtiöiden osakkeiden omistajille vuoden 2022 tilinpäätösten perusteella, Angervuo arvioi.
Joidenkin yhtiöiden kohdalla korkea osinkotuotto saattaa olla myös hälytysmerkki.
”Jos yhtiön osake on hyvin epälikvidi, kannattaa kiinnittää huomiota pitkän aikavälin osakekohtaisiin lukuihin. Suhdannesyklisten yhtiöiden korkea osinkotuotto vuoden osingolla laskettuna voi olla ansa, sillä yhtiön pahimmillaan voi tehdä tappiota vuosina 2023-2024 ja jättää osingonmaksussa muutaman välivuoden.”
Vuoden osingonjakoehdotukset julkaistaan yhtiöiden tilinpäätöstiedotteiden yhteydessä tammikuun lopun ja helmikuun lopun välisenä aikana.
