Sijoitusstrategiat

Onko perinteinen 60/40-sijoitussalkku järkevä nykytilanteessa?

Inflaatiokehitys ratkaisee tuoton lähivuosina.

Sijoitusmarkkinoilla väitellään perinteisen 60/40-sijoitussalkun järkevyydestä. Syynä kritiikkiin on allokaation heikko menestys viime vuonna. BlackRockin laskelmien mukaan 60/40-sijoitussalkku tuotti -17,2 prosenttia 2022 aikana. 

60/40-allokaation keskimääräinen vuosituotto oli noin seitsemän prosenttia 1999-2022 välillä. Strategian mukaisesti sijoitettavista varoista allokoidaan 60 prosenttia osakemarkkinoille ja 40 prosenttia korkomarkkinoille.

60 prosentin osakeallokaation kautta sijoittaja pääsee mukaan osakemarkkinoiden kehitykseen, mutta toisaalta 40 prosentin korkoinstrumenttien osuus vakauttaa sijoitussalkun kehitystä.

BlackRockin laskelmissa oletetaan 60 prosentin paino MSCI All World -indeksissä ja 40 prosentin paino Bloomberg Global Aggregate -indeksissä. MSCI All World -indeksin tuotto oli -18,2 prosenttia ja Bloomberg Aggregate -indeksin -15,7 prosenttia vuonna 2022.

60/40-sijoitussalkun suurimpia etuja on hajautus. Korkoinstrumenteista erityisesti valtionlainat tuovat hajautushyötyä syklisissä taantumissa, joissa inflaatio tasoittuu ja korot laskevat kysynnän heikentymisen vuoksi.

Joukkolainamarkkinoiden vahva tuottokehitys viime vuosikymmeninä johtui paljolti korkotason laskusta. Yhdysvaltain 10 vuoden valtionlainan tuotto oli korkeimmillaan peräti 15,8 prosenttia vuonna 1981. Vuonna 2020 tuotto oli matalimmillaan vain 0,5 prosenttia.

60/40-sijoitussalkun vahvaa kehitystä tuki myös tiettyjen aikajaksojen, kuten 2000-luvun alun negatiivinen korrelaatio. Joukkolainojen vahva tuottokehitys vuosituhannen alussa paikkasi matalia osakemarkkinoiden tuottoja.

Osakkeiden ja korkotuotteiden korrelaatiokerroin on ollut pitkällä aikavälillä (1926-) positiivinen, mutta viimeisen noin 20 vuoden aikana se on ollut negatiivinen. Historiallisesti korrelaatio on ollut keskimäärin positiivinen kiihtyvän inflaation ja nousevan korkotason aikakausina. Korrelaatio oli positiivinen esimerkiksi suurimman osan ajasta 1970-, 1980- ja 1990-luvuilla. 

1997 jälkeen korrelaatio oli keskimäärin negatiivinen 2022 alkupuolelle saakka, jolloin nähtiin käänne. Viime vuonna osakkeet ja korkoinstrumentit korreloivat positiivisesti, kun kummankin omaisuuslajin hinnat laskivat korkotason noustessa.

2022 aikana useat eri tahot kyseenalaistivat 60/40-allokaation järkevyyden. Se ei ole ensimmäinen kerta, kun strategia kyseenalaistetaan. Wall Street Journal otsikoi vuonna 1997: Finding the Best Stock-Bond Mix: Why 60-40, Though Popular, May No Longer Be Optimal. Artikkelissa todettiin, että ajat muuttuvat ja 60/40-allokaatio ei ole enää yhtä hyvä vaihtoehto. Artikkelia varten haastateltu Derek Sesveld kommentoi syyksi, että osakkeet ja korkoinstrumentit korreloivat aiempaa enemmän keskenään.

BlackRockin näkemyksen mukaan 60/40-allokaatio ei ole houkutteleva vaihtoehto

BlackRockin arvion mukaan 60/40-allokaation heikoin reaalituottovuosi 2022 sitten 1930-luvun laman todistaa, että strategia ei ole enää ajan tasalla. Nimellisten tuottojen osalta vuosi oli heikoin 2008 jälkeen. 

BlackRockin salkunhoitotutkimuksen johtaja Vivek Paul arvioi, että nyt on siirrytty erilaiseen talousympäristöön ja suuri maltillistuminen on ohi. Viimeisten vuosikymmenten aikana osake- ja korkomarkkinoilla nähtiin matala volatiliteetti, joka osaksi johtui alhaisesta inflaatiosta ja keskuspankkien aktiivisista rahapoliittisista toimista.

Paul ei odota yhtä heikkoa vuotta 60/40-allokaatiolle verrattuna viime vuoteen. Hänen mukaansa sijoittajille on kuitenkin tarjolla 60/40-allokaatiota parempia tuottoriski-suhteen vaihtoehtoja.

Samoilla linjoilla ovat myös monet institutionaaliset sijoittajat.

Amundin ja Create Researchin tekemän kyselytutkimuksen mukaan 58 prosenttia institutionaalisista sijoittajista odottaa viime vuoden heikon tuottotrendin jatkuvan lähiaikoina. 

Goldman Sachsin arvio 60/40-allokaation järkevyydestä poikkeaa BlackRockin näkemyksestä. Pankin mukaan kaikki strategiat kärsivät välillä merkittäviä tappioita. Goldman Sachsin laskelmien mukaan amerikkalaiset osakkeet ja joukkolainat ovat kumpikin tuottaneet tappiota vain kaksi prosenttia ajasta vuoden 1926 jälkeen, kun tarkastellaan 12 kuukauden aikajaksoja. 

Arvostustasojen normalisoituminen tarkoittaa korkeampaa tuotto-odotusta

Viime vuoden myyntiaalto korkomarkkinoilla tarkoittaa, että joukkolainojen odotettu tuotto on kohonnut korkeimmalle tasolle vuosikymmeneen. Sen ansiosta joukkolainat ovat nyt merkittävästi houkuttelevampi vaihtoehto kuin vielä vuosi sitten. 

Joukkolainojen houkuttelevuus suhteessa osakkeisiin riippuu tänä vuonna paljolti taloussyklin kehityksestä. Jos taloussykli heikkenee, niin osakemarkkina saattaa laskea lisää nykytasolta. Sitä vastoin joukkolainat tuottavat keskimäärin osakkeita paremmin juuri taantumaan mentäessä, kun korkotaso madaltuu inflaation hidastumisen myötä.

Inflaatiokehityksen suunta ratkaisee paljolti 60/40-allokaation tuotot lähivuosina. Joukkolainojen tuotot ovat yleensä heikkoja korkean inflaation aikana, koska keskuspankki nostaa ohjauskorkoa, jos inflaatio on merkittävästi yli inflaatiotavoitteen. Erityisesti odottamaton korkea inflaatio on negatiivinen ajuri niin joukkolainoille kuin osakkeille.

Viime vuoden heikko tuottokehitys osake- ja korkomarkkinoilla oli odotettua arvostuskertoimien perusteella. Korko- ja osakemarkkinoilla oli kupla, joka johtui erityisesti vuosien 2020-2021 ultrakevyestä rahapolitiikasta. 

Vuoden 2022 aikana arvostustasot normalisoituivat. Sen ansiosta 60/40-sijoitussalkulla on viime vuotta houkuttelevammat lähtökohdat odotettujen tuottojen osalta.

Kommentoi
Ylös
>