1990-luvun lopulla syntynyt pörssikupla syntyi vauhdilla internetin keksimisen myötä, mutta romahti sitäkin nopeammin.
Pelkästään mittakaavaltaan ja kooltaan vain harvat kuplat vetävät taloushistoriassa vertoja 1990-luvun it-kuplalle, jota kutsutaan myös dotcom- tai teknologiakuplaksi.
Internetin kasvava suosio käynnisti tuolloin valtavan spekulointiaallon ”uuden talouden” yrityksissä. Nopea kasvu ja innovaatiot johtivat siihen, että teknologia-alan startup-yrityksiin virtasi ennennäkemättömän paljon riskipääomaa, mikä johti paisuneisiin osakekursseihin ja kestämättömiin liiketoimintamalleihin.
Termiä ”dotcom-kupla” käytettiin ensimmäisen kerran kuvaamaan tätä ajanjaksoa, jolloin sijoittajat vakuuttuivat siitä, että internet-yritykset olivat voittamattomia ja pystyivät tuottamaan suuria voittoja pienellä vaivalla.
It-kuplan alkulähde löytyy internetin eli World Wide Webin käynnistymisestä vuonna 1989 ja siitä seuranneesta internet- ja teknologiapohjaisten start-up-yritysten perustamisesta 1990-luvulla. 1990-luvulla internetin käyttö yleistyi räjähdysmäisesti ja se alkoi yleistyä verkko-ostosten tekemisestä, viestinnästä ja uutislähteenä.
”Irrationaalisen yltäkylläisyyden” aika
Varsinaisesti It-kupla syntyi 1990-luvun lopulla, kun riskipääomasijoitukset teknologia-alan startup-yrityksiin lisääntyivät, ja sijoittajia houkutteli mahdollisuus saada suuria tuottoja sijoituksistaan.
Nasdaqiin alkoi virrata ennätysmäärä pääomaa vuonna 1997. Vuoteen 1999 mennessä peräti 39 prosenttia kaikista USA:n pääomasijoituksista oli suunnattu Internet-yrityksiin. Samana vuonna suurin osa 457:stä listautumisannista liittyi Internet-yrityksiin.
Samalla se loi ympäristön, jossa liiketoimintamallit olivat usein kestämättömiä ja yritykset pyrkivät nopeaan kasvuun hinnalla millä hyvänsä.
Sen sijaan, että sijoittajat olisivat keskittyneet yritys-, toimiala- ja markkina-analyysiin sekä osakkeiden arvostustasojen analyysiin, monet sijoittajat keskittyivät vääriin mittareihin. Tällainen väärä mittari oli esimerkiksi liikenteen kasvu it-yhtiön verkkosivustolla, jota startup-yritykset edistivät.
Useimmat startup-yritykset eivät omaksuneet toteuttamiskelpoisia liiketoimintamalleja, kuten kassavirran tuottamista. Ne olivat pörssissä yliarvostettuja ja erittäin spekulatiivisia.
Amerikkalaiset mediayhtiöt rohkaisivat ihmisiä sijoittamaan riskialttiisiin teknologiaosakkeisiin markkinoimalla liian optimistisia odotuksia tulevista tuotoista. Talousjulkaisut kuten Wall Street Journal, Forbes, Bloomberg ja monet sijoitusanalyysijulkaisut kiihdyttivät kysyntää tiedotusvälineidensä kautta lisäämällä polttoainetta palavaan tuleen ja paisuttamalla kuplaa entisestään.
Alan Greenspanin joulukuussa 1996 pitämä puhe ”irrationaalisesta yltäkylläisyydestä” käynnisti myös vauhdin teknologiseen kasvuun ja noususuhdanteeseen.
Pörssihuuman rakennuspalikat olivat paikallaan. NASDAQ Composite -indeksi, jossa suurin osa näistä teknologia- ja pilvipalveluyritysten osakkeista oli listautuneena, nousi vuoden 1990 alun noin 750:stä yli 5 000:een maaliskuussa 2000. Vuosien 1995 ja 2000 välillä Nasdaqin arvo nousi yli viisinkertaiseksi.
It-kupla puhkeaa luottamuksen romahdukseen
It-kuplan puhkeaminen oli merkittävän taloudellisen myllerryksen aikaa, jolloin monien teknologiayritysten osakekurssit romahtivat. Se oli seurausta siitä, että sijoittajat menettivät uskonsa internet-sijoitustensa tuottopotentiaaliin, mikä johti yleiseen luottamuksen menetykseen markkinoilla.
Kun pääomasijoittajat vetäytyivät markkinoilta ja yritykset kamppailivat voittojen tuottamisesta, monien yritysten oli yhä vaikeampi selviytyä. Se johti lopulta laajoihin teknoyritysten konkursseihin.
Kuplassa yhdistyvät spekulatiivinen tai villitykseen perustuva sijoittaminen, startup-yrityksille suunnatun riskipääomarahoituksen runsaus ja se, että dotcom-yritykset eivät onnistuneet tuottamaan voittoa.
Romahduksella oli kauaskantoisia vaikutuksia internet-yhtiöiden kanssa suoraan tekemisissä olevien yritysten lisäksi myös muille markkinoille, sillä sijoittajien yleinen luottamus laski teknologiaosakkeiden epävakautta koskevien pelkojen vuoksi. Jopa Ciscon, Intelin ja Oraclen kaltaisten vakaitten teknojättiläisten osakekurssit menettivät yli 80 prosenttia arvostaan.
NASDAQ Composite -indeksi romahti pian maaliskuussa 2000 saavutetun huippunsa jälkeen ja putosi peräti 78 prosenttia lokakuuhun 2002 mennessä, mikä aiheutti Yhdysvalloissa myös taantuman.
Seuraavan kerran indeksi saavutti uuden huippunsa vasta vuonna 2015, yli 15 vuotta edellisen huippunsa jälkeen.
Kupla puhkesi myös Suomessa, mutta pienemmässä mittakaavassa. Satama Interactive, Sonera ja Jippii Group ovat nousseet kotimaisen it-kuplan symboleiksi.
Mitä it-kuplasta voidaan oppia?
It-kuplan jälkimainingit jättivät pysyvän vaikutuksen sekä sijoittajiin että yritysten omistajiin.
Yksi tärkeimmistä kantapään kautta opituista läksyistä oli, että on tärkeää säilyttää terve skeptisyys mahdollisia sijoituksia arvioidessa. Vuosituhannen vaihteen it-huuma sai monet ihmiset tekemään liian optimistisia ennusteita. Se puolestaan johti siihen, että he sijoittivat liikaa yrityksiin, joiden liiketoimintamallit eivät olleet kestäviä.
Toinen It-kuplasta saatu opetus oli, että kestävät kasvustrategiat ovat välttämättömiä pitkän aikavälin menestyksen kannalta – millä tahansa toimialalla.
Teknohuuman aikana monet yritykset tavoittelivat lyhytaikaisia voittoja ja nopeaa laajentumista hinnalla millä hyvänsä, mutta nämä strategiat kariutuivat usein, koska ne eivät kyenneet tuottamaan merkittäviä voittoja tai ylläpitämään toimintaansa itseään pitkällä aikavälillä. Yritysten on siksi keskityttävä kehittämään järkeviä rahoitussuunnitelmia, jotka auttavat niitä selviytymään taantumissa ja mahdollistavat samalla niiden tasaisen kasvun ajan mittaan.
It-kupla opetti myös karvaasti, kuinka vaarallista on unohtaa pohjatyö – varsinkin startup-yritysten kohdalla. Osakkeen pitkän aikavälin tuottopotentiaali ja riskit on analysoitava asianmukaisesti ennen sijoituspäätöstä.
It-kupla muistuttaa myös siitä, miten arvaamattomia markkinat voivat olla.
