Jotkut pörssiyhtiöt saattavat olla jo sellaisessa markkina-asemassa ja elinkaarensa vaiheessa, että liiketoiminta tuottaa hyvää kassavirtaa, mutta potentiaalista kasvunäkymää ei ole enää olemassa. Se tarkoittaa toisin sanoen sitä, että johto ei välttämättä löydä yhtiön kassavaroille tuottavia investointikohteita. Tällöin yhtiön tase paisuu kassavaroista.
Yritysten omistajien kannalta ei tällaisissa tilanteissa ole järkevää, että yhtiö makuuttaa kassavarojaan tuottamattomasti.
Silloin yksi vaihtoehto voi olla osinkojen maksun lisäksi yhtiön omien osakkeiden osto.
Yritys voi hankkia osakkeita myös henkilökunnan palkitsemisjärjestelmiä varten tai se on suunnittelemassa yritysostoa, joka halutaan rahoittaa omilla osakkeilla.
Myös optio-ohjelmat voivat tarjota motiivin omien osakkeiden ostoille. Yritysjohdon optiot riippuvat usein osakekohtaisesta tuloksesta, ja jos omien osakkeiden ostaminen korottaa osakkeen hintaa, saattaa optio-ohjelma laueta.
Osakkeenomistajien verotus voi myös olla motiivi yhtiölle ostaa omia osakkeitaan osingonmaksun sijaa. Omien osakkeiden ostossahan yritys uudelleen sijoittaa omistajalle kertyneet varat uudelleen verottomasti. Varsinkin Yhdysvalloissa omien osakkeiden ostoja harrastetaan paljon juuri verotuksellisista syistä.
Omien osakkeiden osto on kuin investointi
Jos yritys ei käytä osakeostoja yrityskauppaan tai palkitsemisjärjestelmään, se usein mitätöi ostamansa osakkeet. Omien osakkeiden hankinta nostaa osakekohtaista tulosta koska osakkeiden määrä laskee. Tämä on siis omien osakkeiden oston positiivinen puoli sijoittajan kannalta.
Samalla omien osakkeiden osto vähentää yhtiön kassavaroja ja siis sen nettovarallisuutta. Se on kolikon toinen puoli.
Sijoittaja ja sijoituskirjailija Heikki Keskiväli pohtii Twitter-langassaan omien osakkeiden merkitystä sijoittajan kannalta.
Keskivälin mukaan omien osakkeiden ostoa voi verrata investointiin tai yritysostoon. Siinä missä investointi on sijoitus uuteen kassavirtaan ja yritysosto sijoitus toisen yrityksen kassavirtaan, on omien osakkeiden osto sijoitus yrityksen omaan kassavirtaan.
”Omien ostot ei ole sen spekulatiivisempaa kuin muutkaan yrityksen tekemät sijoitukset”, Keskiväli.
Keskiväli muistuttaa, että yritysjohdon tärkein tehtävä on allokoida pääomat tehokkaasti. Osinkojen jako suunnittelemattomasti on keinovalikoiman hännillä. Omien osakkeiden ostot ovat investointien ja yritysostojen ohella yksi keino saada pääoma tuottamaan.
”On noloa, jos kaikki kolme eivät ole keinovalikoimassa. Osinkojen jaon autopilotilla pitäisi olla vihoviimeinen vaihtoehto – silloin kuin mikään muu ei ole järkevää”, hän linjaa.
Keskivälin investoimalla luovutaan rahasta tänään, jotta saadaan enemmän rahaa tulevaisuudessa.
”Näin ollen omien osto täyttää selkeästi investoinnin kriteerin.”
Mokasiko Nokia omien osakkeiden ostoissaan?
Keskiväli jakaa Twitterissä myös taulukon useiden yhtiöiden omien osakkeiden ostoista ja niiden tuottamista sisäisistä tuottoprosenteista tai sisäisestä korkoprosentista (IRR=internal rate of return). Sisäinen korko tarkoittaa sitä laskentakorkoa, jolla investoinnin nettonykyarvoksi tulee nolla. Mitä korkeampi sisäinen korko, sitä kannattavampi investointi.
Taulukon mukaan useiden yhtiöiden omien osakkeiden ostojen tuotto on ollut merkittävä.
Aina omien osakkeiden ostot eivät kuitenkaan onnistu. Klassinen esimerkki Suomessa on Nokia, joka osti omia osakkeitaan lähes 19 miljardilla eurolla. Ostojen keskihinta oli yli 15,9 euroa. Tällä hetkellä Nokian osake noteerataan vain alle 4,4 euron hintaan.
Nokian omien osakkeiden ostoilla olisi saanut ostettua lähes kolme nyky-Nokiaa.
Keskivälin mukaan Nokian omien osakkeiden kauhistelu on jälkiviisastelua.
”Nokian omien ostot tehtiin EV/EBIT 5-10 arvostuksella, mikä yhtiöön uskovalle oli ihan houkutteleva mahdollisuus. Tuloskin kasvoi 2007 saakka, kunnes Apple”, Keskiväli pohtii.
