Venäjän energiatulot ovat romahtaneet, kun länsimaiden asettama raakaöljyn hintakatto on alkanut näyttää tehonsa.
Kansainvälisen energiajärjestön (IEA) pääjohtaja Fatih Birol uskoo Venäjän häviävän energiasodan länsimaiden kanssa. Kiinan ja Intian raakaöljyn ostot Venäjältä eivät todennäköisesti riitä kompensoimaan Eurooppaan suuntautuvien toimitusten vähenemistä.
”Euroopalla on suuria talousongelmia, mutta Venäjälle Eurooppa oli hyvin, hyvin tärkeä asiakas”, Birol sanoi CNBC:n haastattelussa Maailman talousfoorumissa Davosissa Sveitsissä.
Birolin mukaan noin 75 prosenttia Venäjän kaasuviennistä ja 55 prosenttia sen öljyviennistä suuntautui Eurooppaan, ennen kuin EU pyrki nopeasti irrottautumaan Moskovan fossiilisista polttoaineista.
”On siis äärimmäisen vaikeaa löytää kaasulle ja öljylle niin helposti asiakas, joka korvaisi Euroopan. Tiedän, että Aasiassa on joitakin maita, [kuten] Kiina ja Intia, jotka hyötyvät tästä tilanteesta, ja ne ostavat paljon venäläistä öljyä, mutta olisin hyvin varovainen uskomaan, että näiden maiden tuonti vastaa sekä määrällisesti että tulojen osalta sitä, mitä Eurooppa teki.”
Venäjän fossiilisten polttoaineiden viennistä saadut tulot romahtivat joulukuussa, osoittaa suomalaisen ajatushautomo CREA:n tuore raportti. Se vaikeuttaa merkittävästi presidentti Vladimir Putinin mahdollisuuksia rahoittaa Ukrainan sotaa.
Euroopan unionin asettama venäläisen raakaöljyn merituontikielto ja G-7-maiden asettama hintakatto ovat maksaneet Venäjälle ensimmäisen kuukauden aikana arviolta 160 miljoonaa euroa päivässä.
Venäjän öljytuloista katosi kolmannes
CREA:n raportin mukaan länsimaiden toimenpiteet ovat olleet suurelta osin vastuussa Venäjän fossiilisten polttoaineiden viennistä saamien tulojen 17 prosentin laskusta vuoden 2022 viimeisenä kuukautena. Venäjän fossiilisten polttoaineiden viennistä saadut tulot romahtivat alimmalle tasolleen sen jälkeen, kun Putin aloitti täysimittaisen hyökkäyksensä Ukrainaan helmikuun lopulla.
Toimenpiteiden seurauksena Venäjän raakaöljyn vienti väheni joulukuussa 12 prosenttia ja myyntihinnat laskivat 23 prosenttia, joten Venäjän raakaöljytulot laskivat 32 prosenttia. Saksan pysäyttämä putkiöljyn tuonti nipisti joulukuun lopussa vielä viis prosenttia pois tuloista.
”EU:n öljykielto ja öljyn hintakatto ovat vihdoin astuneet voimaan, ja vaikutus on odotetun merkittävä”, CREA:n johtava analyytikko Lauri Myllyvirta toteaa lausunnossaan.
EU pysyi joulukuussa suurimpana öljyn tuojana Venäjältä, kun mukaan lasketaan putkijohdoissa tuotava raakaöljy ja kaikki öljytuotteet. Tilanne on kuitenkin muuttunut, kun Saksa lopetti venäläisen putkiöljyn tuonnin joulukuun lopussa ja EU:n öljytuotteiden tuontikielto astuu voimaan helmikuussa.
Japanista tuli suurin nesteytetyn maakaasun tuoja Venäjältä, kun eurooppalaiset ostajat vähensivät ostojaan. Kiina, Etelä-Korea, Turkki, Intia ja Japani olivat suurimmat hiilen tuojat.
Viikolla 9.-15. tammikuuta 2023 Kiina ohitti EU:n venäläisten fossiilisten polttoaineiden suurimpana tuojana. Viisi muuta suurinta tuojaa olivat EU, Intia, Turkki ja Etelä-Korea, CREA:n raportti kertoo.
Venäjä joutuu myymään öljyä halvalla
Venäläisen Urals-raakaöljyn hinta pysyi alle 50 Yhdysvaltain dollarin tynnyriltä eli selvästi alle 60 Yhdysvaltain dollarin hintakattotason. Itä-Siperia-Tyynimeri (ESPO) -hinta, joka koskee lähinnä Kiinan ostoja, on kuitenkin pysynyt hintakaton yläpuolella 68-73 dollarissa.
Venäläisen öljyn markkinahinta on selvästi alle Brent-laadun hinnan, joka on noin 87 dollaria barrelilta.
CREA:n mukaan Venäjä on tähän mennessä ansainnut 3,1 miljardia euroa raakaöljyn kuljetuksista hintakaton piiriin kuuluvilla aluksilla, mikä on tuottanut Venäjän valtiolle verotuloja noin 2,0 miljardia euroa. Nämä verotulot voitaisiin poistaa lähes kokonaan tarkistamalla hintakatto tasolle, joka on paljon lähempänä Venäjän tuotantokustannuksia.
Raakaöljyn hintakaton laskeminen 25-35 Yhdysvaltain dollariin vähentäisi Venäjän öljyn vientituloja vähintään 100 miljoonaa euroa päivässä, CREA laskee. Se hinta olisi silti selvästi Venäjän tuotanto- ja kuljetuskustannuksia korkeampi.
Suomen Pankin vanhempi tutkija Heli Simola kertoo, että Venäjän ensi vuoden budjettikehyksessä raakaöljyn tuotannon odotetaan supistuvan vain 5,0 prosenttia ja öljyn keskimääräisen hinnan olevan 70 dollaria tynnyriltä. Tällä ylioptimistisella oletuksella Venäjän federaatiobudjetin öljy- ja kaasutuloiksi arvioidaan noin 8 900 miljardia ruplaa
Budjettikehikossa riskilaskelmat kuitenkin osoittavat, että jos tuotanto supistuisi suunnilleen ulkomaisten järjestöjen odottamalle tasolle, ja öljyn hinta olisi 60 dollaria tynnyriltä, Venäjän öljy- ja kaasutulot olisivat 1 500 miljardia ruplaa budjetoitua pienemmät.
