Energiakriisin hellittäminen lievensi pahimpia taantumapelkoja. Rakennussektorilla tilanne näyttää silti huolestuttavalta.
Globaalin talouden yllä leijuu nyt poikkeuksellisen paljon jännitystä, mutta viime syksyn pahimmat pelot talouden suhteen ovat pienentyneet. EK:n tammikuun Suhdannebarometrin perusteella suomalaisyritysten suhdannearviot ovat heikentyneet, mutta odotukset ovat hieman syksyä paremmat.
”Suhdannekyselyn tulosten perusteella Suomen taloustilanne on jatkanut odotuksien mukaisesti heikentymistään. Tilanteen heikentyminen on laaja-alaista ja riittämätön kysyntä vaivaa 40 prosenttia vastaajayrityksistä”, kertoo EK:n johtaja Sami Pakarinen.
Pakarisen mukaan myönteistä on, että viime syksyn pahimmat pelot talouden suhteen ovat nyt epätodennäköisempiä esimerkiksi maltillisempien energian hintojen vuoksi.
Yritysten odotukset tuotanto- ja myyntikehityksestä ovat heikentyneet. Teollisuudessa tilauskannat ovat supistuneet ja palveluissa palautumisvaihe koronasta alkaa olla ohitse.
Suhdannebarometrin perusteella suurimpia ongelmia on rakentamisessa, jossa korkojen nousu näkyy myymättömien asuntojen määrän nousuna.
Rakentamisen suhdannetilanne on painunut jo samalle tasolle kuin finanssikriisissä. Toisaalta suhdannenäkymiä mittaava saldolukema nousi hieman viime lokakuusta. Suhdannenäkymät ovat joka tapauksessa hyvin samoilla tasoilla kuin viime aikojen kriiseissä.
Rakennustuotannon arvioidaan vähentyvän selvästi tulevien kuukausien aikana. Hiljentyvät työmaat heijastuvat myös alan henkilöstökehitykseen. Työvoima on jo vähentynyt ja laskun odotetaan jatkuvan kevättä kohden mentäessä.
Rakennussektorin heikkenevää suhdannetilannetta ennakoi myös rakennuslupien väheneminen.
Tilastokeskuksen mukaan syys-marraskuun 2022 aikana uudisrakentamiseen myönnettiin rakennuslupia yhteensä 7,1 miljoonaa kuutiometriä, joka oli 35 prosenttia vuodentakaista vähemmän. Asuinrakennushankkeille myönnettiin rakennuslupia 22 prosenttia vuodentakaista vähemmän. Rakennushankkeita aloitettiin syys-marraskuussa 21 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Elinkeinoelämän suhdanneodotukset eivät ole niin pessimistisiä kuin syksyllä, vaikka taso onkin yhä matala. Heikentynyt suhdanne heijastuu myös työllisyyteen kevään aikana.
”Työllisyyden kehitys näyttää barometrin vastausten perusteella hiipuvan. Työllisyyden heikentymisellä on iso merkitys siihen, millaiseksi laskusuhdanne Suomessa muodostuu. Toisaalta työllisyyden laskua osaltaan puskuroi työvoiman saatavuusongelmat, joista raportoi 25 prosenttia yrityksistä”, Pakarinen toteaa.
Globaalin talouden keskeisin seurattava indikaattori on tälläkin hetkellä inflaatiokehitys. Inflaation rauhoittuminen on jo käynnissä ja keskuspankkien päättäväisyys pitää hintapaineet jatkossakin kurissa.
EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies varoittaa, että viennin avauksen ja koko työmarkkinakierroksen viivästyminen uhkaa heikentää entisestään käsillä olevaa suhdannetilannetta.
”Kustannuskilpailukyvyn sekä työllisyyden turvaava ratkaisu rauhoittaisi nyt tilannetta myös palkansaajien ostovoiman turvaamiseksi. Samalla tuettaisiin suomalaisyritysten kasvumahdollisuuksia maailmalla ja sitä kautta koko Suomen menestymistä. Globaalin talouden epävarmuudessa katse kannattaa kiinnittää myös julkisen talouden näkymän kuntoon laittamiseen, sillä se on omissa käsissämme”, Häkämies toteaa.
