Katsauksissa käsitellään tyypillisesti samoja keskeisiä odotuksia, mutta ei juurikaan katsota niiden ulkopuolelle. Tämä on katsausten ongelma – mitä meidän pitäisi oikeasti tehdä niillä?
On ilmiselvää, että high yield -joukkolainat ovat halvempia kuin aiemmin, koska hinnat laskivat viime vuonna. Kuinka paljon markkinat ovat kuitenkin jo ottaneet hinnoissa huomioon korkojen tulevaa nousua ja maksuhäiriöiden todennäköistä lisääntymistä? Kasvuosakkeet näyttävät nyt paljon halvemmilta arvoon suhteutettuna, mutta ovat silti pitkän aikavälin keskiarvoa kalliimpia. Onko nyt aika hypätä suuntaan tai toiseen?
Todellisuudessa on erittäin vaikeaa tehdä luotettavaa ennustetta siitä, mitä markkinat tekevät jonkin 12 kuukauden jakson aikana – riippumatta siitä, kuinka pätevä talouden tarkkailija on.
Vaikka se tuntuu hullulta, on paljon helpompaa esittää varmoja väitteitä siitä, mitä seuraavan kymmenen vuoden aikana tapahtuu kuin seuraavan 12 kuukauden aikana. Jo nyt voimme nähdä teknologian ja liiketoimintamallien kehityspolkuja, jotka väistämättä syrjäyttävät nykyiset käytännöt seuraavan vuosikymmenen aikana.
Pitkän aikavälin ajattelu ei anna minkäänlaista osviittaa siitä, mitä arvostuksille tapahtuu seuraavan 12 kuukauden aikana. Koska kehitys kuitenkin perustuu tositapahtumiin, voimme tehdä sijoituspäätöksemme fundamenttitekijöiden kehittymisen perusteella.
Kehitys ei riipu kuluttajatrendeistä tai yleisestä talouskasvusta, vaan siinä on yksinkertaisesti nykyisiä parempien ja halvempien ratkaisujen tarjoamisesta yhteiskunnan tarpeisiin. Siitä on näyttöä, että näitä mahdollisuuksia hyödyntävien yritysten osakekurssi myös nousee – pitkällä aikavälillä.
Emme siis tiedä, mitä vuonna 2023 tapahtuu
Tässä on kuitenkin joitain asioita, jotka tiedämme:
1. Terveydenhuollon kustannukset nousevat kestämättömästi kaikkialla maailmassa. Ainoa realistinen ratkaisu on hoidon tehokkuuden dramaattinen parantaminen ja siirtyminen sairauksien hoidosta niiden varhaiseen diagnosointiin ja ennaltaehkäisyyn.
Onneksi olemme terveydenhuollon vallankumouksen alkuvaiheessa: geenisekvensoinnin kustannusten aleneminen, laskentatehon kasvaminen ja tekoäly yhdessä moninkertaistavat kykymme ymmärtää sairauksia ja kehittää nykyistä terveydenhuoltojärjestelmää mullistavia läpimurtoja.
2. Maksutoimialalla ei ole nähty vuosikymmeniin suuria mullistuksia, mutta ala on nyt kypsä muutoksille.
Kaikki todellakin muuttuu. Yksistään matkapuhelimen avulla voimme hallita pankkipalveluitamme ja pitää puhelimen sovelluksessa useita eri valuuttoja. Pienet vähittäismyyjät voivat myydä tuotteitaan maailmanlaajuisesti yhden logistiikkaa hoitavan palveluntarjoajan ja kansainvälisten maksupalvelujen tarjoajien avulla.
3. Joustava työskentelytapa on tullut jäädäkseen. Se tarkoittaa kasvua ilmeisillä aloilla, kuten viestintävälineissä ja internet-infrastruktuurissa, mutta myös pilvipohjaisiin verkkoihin siirtymistä ja tarvetta entistä paikallisempiin ja vahvempiin tietoturvaohjelmistoihin.
4. Ilmastonmuutos on tosiasia, ja maailman on lopetettava ilmakehän hiilimäärän kasvattaminen. Meillä on jo olemassa suurin osa tarvittavasta teknologiasta, mutta sitä ei voi vielä käyttää tarvittavassa mittakaavassa.
Nettonollapäästöjen saavuttaminen vuoteen 2050 mennessä edellyttää muutosta eri energialähteiden käyttämisessä sekä energian varastoinnissa ja jakelussa, ja tämä on vasta alkutekijöissään. Tästä seuraa uusia haasteita ja mahdollisuuksia: skaalautuvat akkuvarastot, huippulaadukkaat kaapelitoimittajat merituulivoiman tuomiseksi kaupunkikeskuksiin sekä hiilidioksidin talteenotto- ja varastointiteknologiat.
Keskity kehitykseen
Tästä kaikesta voi tehdä yksinkertaisen johtopäätöksen: emme pysty kertomaan sinulle, mihin sijoittaa menestyksellisesti seuraavan 12 kuukauden aikana.
Tiedämmekö, koska edellä mainitut alaa mullistavat kehityskulut toteutuvat? Emme. Olemmeko varmoja, että seuraamme oikeita asioita? Kyllä. Tuplaantuvatko näillä aloilla toimivien yritysten osakekurssit ja sitten taas puolittuvat, kun sijoittajat säikähtävät uutisia lyhyellä aikavälillä? Todennäköisesti.
Kaikkein vaikeinta on katsoa markkinakatsausten 12 kuukauden sykliä pidemmälle ja keskittyä eri aloilla tapahtuvaan todelliseen kehitykseen.
Tässä siis ennusteemme: meillä ei ole aavistustakaan siitä, miten osakesalkkumme menestyvät vuonna 2023, mutta uskomme vakaasti, että ne ovat paljon arvokkaampia vuonna 2033 kuin nyt.
Stuart Dunbar on sijoituspalveluyritys Baillie Giffordin partneri.
