Oma talous

Tutkimus: Näistä syistä työpaikkaa vaihdetaan

Rahalla on väliä, sen osoittaa tuore työelämätutkimus.

Kuva: Barona.

Palveluyhtiö Baronan työelämätutkimuksen mukaan yli kolmannes (37 %) työssäkäyvistä pohtii työpaikan vaihtoa, mikä on prosenttiyksikön enemmän kuin vuosi sitten.

Tutkimuksen mukaan kokonaan uudelle alalle vaihtamista harkitsee 35 prosenttia vastaajista, mikä on kolme prosenttiyksikköä enemmän kuin vuotta aiemmin tehdyssä vastaavassa tutkimuksessa.

Työelämätutkimus osoittaa työelämään kohdistuvien odotusten olevan muutoksessa.

Heikentyneen taloussuhdanteen ja inflaation myötä palkan ja toimeentulon tärkeys korostuu työssäkäyvien aikeissa. Koronapandemian aikana havaittu oman työn mielekkyyden ja merkityksen pohdinta on entisestään voimistunut.

Kokemus hyvinvoinnista on heikentynyt (-3 %-yksikköä) ja kuormitus (+3 %-yksikköä) lisääntynyt, vaikka samaan aikaan työn mielekkyys (+4 %-yksikköä) sekä työn ja arjen yhteensovitus (+4 %-yksikköä) ovat parantuneet.

Julkista keskustelua herättänyt osaajapula ei kuitenkaan näytä ohjaavan ihmisten aikeita.

Työpaikan vaihtamisen suurimmat ajurit ovat palkka, työtehtävän sisältö sekä ura- ja etenemismahdollisuudet.

Työnhaussa palkkatason tärkeys nousi (+3 %-yksikköä) jaetulle ykkössijalle, työnantajan työyhteisöön panostusten sekä työtehtävän sisällön rinnalle. Kokonaan toiselle toimialalle vaihtamisen tärkeimmät ajurit ovat palkka, motivaatio ja oma jaksaminen.

Kiinnostus työpaikan vaihtamiseen on lisääntynyt

Työvoimapula vaikutti ainoastaan 13 prosentin kiinnostukseen pulasta kärsiviä aloja kohtaan.

”Energiakriisi ja hintainflaatio odotetusti näkyvät työssäkäyvien ajatuksissa ja aikeissa. Valmius vaihtaa työpaikkaa tai koko alaa on vain lisääntynyt ja se näyttäisi osoittavan, että kansainvälisesti havaittu The Great Resignation -ilmiö ei jäänyt hetkelliseksi trendiksi vaan pysyväksi osaksi työelämää”, toteaa Baronan toimitusjohtaja Lassi Määttä.

Tiettyjen alojen työvoimapula ei näytä vaikuttaneen niiden vetovoimaan, mikä kertoo siitä, että suomalaiset seuraavat työmarkkinoilla kuitenkin ensisijaisesti omaa sisäistä motivaatiotaan, Määttä arvioi.

Työn perässä toiselle paikkakunnalle muuttoa harkitsevia oli nyt 17 prosenttia vastaajista, missä oli nousua prosenttiyksikön verran vuoden takaiseen verrattuna. Alle 30-vuotiaista lähes kolmannes (32 %) pohti muuttoa toiselle paikkakunnalle työn perässä.

Kaikista muuttamista harkitsevista toiseen maakuntaan harkitsi muuttoa 69 prosenttia vastaajista ja toiseen maahan 27 prosenttia vastaajista. Kiinnostus muuttaa maaseudulta kaupunkiin nousi viisi prosenttiyksikköä, kun taas toisin päin kaupungista maaseudulle laski saman verran.

Palkansaajat luottavat osaamiseensa

Suomalaisten itseluottamus omaan osaamiseen on Työelämätutkimuksen mukaan vahva. Peräti 89 prosenttia työssäkäyvistä kokee, että osaaminen on tällä hetkellä työelämän muutokseen nähden riittävällä tasolla.

Samalla kuitenkin yli kaksi kolmasosaa (71 %) kertoo tarvitsevansa uutta osaamista lähivuosien aikana. Uuden oppiminen ahdistaa 26 prosenttia työssäkäyvistä.

Uuden osaamisen osalta tärkeimmiksi kehityskohteiksi koettiin ammatillinen substanssiosaaminen (37 %), digitaidot (28 %), johtamistaidot (24 %) ja kieliosaaminen (23 %). Osaamista kehitetään eniten kollegoiden kanssa keskustellen, verkkokursseilla ja lisäkoulutuksessa sekä lukemalla kirjallisuutta.

Ylivoimaisesti suurin este uuden oppimiselle on ajan puute (33 %). Seuraavaksi tulevat opiskelun aiheuttama toimeentulon menetys (14 %) ja motivaation puute (12 %). Työssäkäyvät antavat osaamisen kehittämisessä työnantajille arvosanaksi niin ikään 7+.

”Työelämän jatkuva muutos aiheuttaa sen, että kukaan ei ole työelämässä koskaan täysin valmis vaan uutta tietotaitoa on haettava ja omaksuttava jatkuvasti. Samalla kuitenkin työssäkäyvät katsovat merkittävimmäksi esteeksi ajan puutteen, ja työpäivätkin venyvät”, Määttä sanoo.

Kolmatta kertaa toteutetussa Työelämätutkimuksessa haastateltiin 2 007 työssäkäyvää suomalaista. Tutkimus jakautuu kolmeen osa-alueeseen: työn merkitys ja työura, osaaminen sekä hyvinvointi. Sukupuolen, iän ja asuinpaikan mukaan edustavan tutkimuksen aineiston keräsi Norstat marras-joulukuussa 2022.

Kommentoi
Ylös
>