Mitä taloyhtiö voi tehdä, jos osakas ei maksa vastikkeita?

Taloyhtiön kannattaa huolehtia vastikevalvonnasta ja kassan riittävyydestä.
asuminen kerrostalo asuntomarkkinat asunnot asuminen kerrostalo asuntomarkkinat asunnot

Talouden taantuma ja kasvaneet elinkustannukset näkyvät taloyhtiöissä osakkeenomistajien maksuvaikeuksina. Kiinteistöliitto on huomannut tämän Uudenmaan puhelinneuvonnassa. Aiempaa useampi soittaja kysyy neuvoa liittyen osakkeenomistajien taloudellisiin vaikeuksiin maksaa vastiketta ja siihen, miten taloyhtiön tulisi reagoida tilanteeseen.

”Vaikeina taloudellisina aikoina vastikevalvonnan merkitys taloyhtiöissä korostuu”, muistuttaa Kiinteistöliitto Uusimaan johtava lakimies Mia Pujals.

Osakkeenomistajien maksamat vastikkeet ovat taloyhtiön pääasiallinen tulonlähde ja siten vastikkeiden maksamattomuus koituu aina yhtiön muiden osakkaiden maksettavaksi.

”Ei ole tietenkään oikein, että muut osakkaat joutuvat kattamaan rästien aiheuttamaa vajetta. Yhtiöllä tulisikin olla tehokas vastikevalvonta ja maksuviivästyksiin ja rästeihin tulee puuttua viipymättä”, korostaa Pujals.

Tehokas vastikevalvonta on taloyhtiön etu, Kiinteistöliitto muistuttaa.

Tehokas vastikevalvonta tarkoittaa käytännössä sitä, että sekä isännöitsijä että hallitus seuraavat yhtiön taloudellista tilannetta ja vastikkeiden kertymistä ja maksuviivästyksiin reagoidaan viipymättä maksumuistutusten muodossa.

Kiinteistöliiton mukaan taloyhtiöllä tulisi olla myös pelivaraa kassassa siten, että talousarviossa on budjetoitu 2–3 kuukauden vastikeylijäämä yllättävien menojen varalta.

Mikäli osakkaan vastikerästit kasvavat maksuhuomautuksista ja perinnästä huolimatta, voidaan käynnistää huoneiston hallintaanottomenettely. Hallintaanoton seurauksena osakkeenomistaja menettää huoneiston hallinnan yhtiölle, jolle syntyy oikeus vuokrata huoneisto ja kattaa vuokratuloilla rästejä.

Hallintaanotto on osakkeenomistajalle ankara seuraamus. Siihen päädytään usein vasta viimeisenä vaihtoehtona, jos maksujärjestelyillä rästejä ei saada katettua.

Jotta hallintaanottoon voidaan ryhtyä, tulee perusteen olla olennainen. Tällaiseksi on vakiintuneen käytännön mukaan katsottu noin 3 kuukauden maksamattomat vastikkeet. Ennen yhtiökokouksen hallintaanottopäätöstä, tulee osakkeenomistajalle toimittaa todistettavasti tiedoksi hallintaanottoa koskeva hallituksen kirjallinen varoitus.

Jos osakkeenomistaja ei varoituksesta huolimatta maksa rästejä, voi yhtiökokous päättää huoneiston hallintaanotosta.

Hallintaanotto on keinona usein tehoton, sanoo Isännöintiliiton lakiasiantuntija Jenni Valkama

”Hallintaanottoa ei juuri käytetä, koska siinä on taloyhtiölle monia haasteita. Se on prosessina hidas eikä sitä voi tehdä kevyin perustein. Ei taloyhtiö voi noin vain heittää ketään pihalle asunnosta, jos joku tai jotkut kokevat hänen elämäntapansa häiritseväksi”, Valkama huomauttaa. 

Ongelmaksi voi tulla myös hallintaanotetun asunnon käyttö: taloyhtiöllä on velvollisuus vuokrata huoneisto, eikä vuokralaisen löytyminen ole välttämättä helppoa ainakaan kasvukeskusten ulkopuolella. 

Hallintaanottomenettelyn ohella yhtiö voi periä rästejä oikeusteitse velkomuskanteella.

Tilaa uutiskirjeemme

Kolmesti viikossa lähetettävä uutiskirje sisältää SalkunRakentaja-sivustolla julkaistut uusimmat artikkelit.
Lisää kommentti Lisää kommentti

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Edellinen artikkeli
Wärtsilä Energy sijoittaminen

Wärtsilä näkee kasvua energialiiketoiminnassa

Seuraava artikkeli
Chesapeake Energy energiayhtiö

EU:n energiastrategia Venäjän hyökkäyssodan jälkeen