Sähkön hinnan voimakas vaihtelu ja poikkeuksellinen nousu ovat johtaneet siihen, että moni kotitalous on varautunut korkeaan sähkön hintaan. Sen seurauksena huomattavan moni suomalainen kuluttajia on tehnyt määräaikaisia sähkösopimuksia.
Eduskunnan talousvaliokunnan saaman selvityksen mukaan noin 130 000 asuntokuntaa on tehnyt sopimuksia aikana, jolloin hinnat olivat yli 30 senttiä kilowattitunnilta.
Tästä on ollut seurauksena se, että määräaikaiset sähkösopimukset sitovat lähtökohtaisesti osapuoliaan, vaikka niissä sovittu hinta olisikin markkinahintaa korkeampi, talousvaliokunta toteaa mietinnössään. Määräaikaisia sopimuksia tehneet kuluttajat ovat siis sidottuja korkeaan sähkön hintaan myös tilanteessa, jossa sähkön hinta laskee.
Sähkön hinta lähti joulukuun puolen välin jälkeen laskuun, ja hinta on viimeisen kuukauden aikana vaihdellut välillä 2 – 20 sentin kilowattitunnin hinnoissa. Ne kuluttajat, joiden sähkösopimus perustuu markkinasähkön hintaan, saavat siis nyt sähkön huomattavasti alhaisemmalla keskimääräisellä hinnalla kuin useat määräaikaisen sopimuksen tehneet kuluttajat.
Talousvaliokunnan saaman selvityksen mukaan määräaikaisten sopimusten aiheuttamia ongelmia voidaan perusteella lievittää kolmen tyyppisillä keinoilla: yritysten omin toimenpitein, voimassa olevan lainsäädännön soveltamisen kautta tai lainsäädäntömuutoksin.
Yritysten omien toimien osalta talousvaliokunta toteaa, että alan toimijoista esimerkiksi Helen on jo tarjonnut kuluttaja-asiakkaille oma-aloitteisesti kalliita määräaikaissopimuksia korvaavia sähkösopimustuotteita. Talousvaliokunta peräänkuuluttaa alan yhteiskuntavastuun merkitystä asiassa ja vetoaa yrityksiin kalliiden määräaikaisten sopimusten kohtuullistamiseksi omatoimisesti.
Ratkaisuja määräaikaisten sopimusten ongelmaan voidaan selvittää myös voimassa olevan lainsäädännön puitteissa erityisesti kuluttaja-asiamiehen toimin. Kyseeseen tulisivat erityisesti kuluttaja-asiamiehen ja Energiateollisuuden neuvottelemien yleisiä sähkönmyyntiehtojen soveltaminen ja kuluttajansuojalain kohtuuttomia ehtoja koskevan säännöksen soveltamismahdollisuudet.
Muita lainsäädäntötoimia edellyttäviä vaihtoehtoja olisivat kuluttajien suora tukeminen tai mahdollinen kertaluonteinen sopimuksista irtautumisen mahdollistava poikkeuslainsäädäntö.
Yleisesti sähkösopimusten pysyvyyteen puuttumista lainsäädäntöteitse talousvaliokunta pitää sopimusoikeudenperusrakenteiden ja oikeusvarmuuden näkökulmasta haitallisena.
Yksi keino kuluttajien aseman helpottamiseen voisi olla myös nyt ehdotettuun sääntelyyn sisältyvän kaltainen pidennettyjen maksuaikojen salliminen määräaikaisten sopimusten piirissä oleville kuluttajille myös talvikaudelle 2023—2024.
Talousvaliokunta pitää tilannetta kuluttajien yhdenvertaisuuden näkökulmasta vakavana. Sen mukaan valtioneuvoston tulee selvittää ja esittää tarvittavia toimia kuluttajien aseman kohtuullistamiseksi. Keskeisessä ja ensisijaisessa asemassa asian ratkaisemisessa on myös yritysten vastuullinen toiminta ja usein julkisomisteisten yhtiöiden omistajaohjaus.
