Afrikan väkirikkaimmassa 230 miljoonan asukkaan Nigeriassa on tehty seteliuudistusta viime vuoden lopusta lähtien. Siinä kolmen suurimman setelin ulkoasu ollaan uudistamassa rahaväärennösten vähentämiseksi ja digitaalisen maksamisen edistämiseksi.
Nigerian keskuspankki vaikuttaisi kuitenkin ajavan samalla toimia, jossa kierrosta pyritään poistamaan nopeasti valuuttaa tuomatta tilalle kuitenkaan vastaavaa määrää seteleitä saataville.
Tilanne on käynyt sekavaksi.
Kymmenes helmikuuta oli asetettu vanhojen kahdensadan, viidensadan ja tuhannen nairan seteleiden viimeiseksi voimassaolopäiväksi. Naira on Nigerian rahayksikkö. Naira on heikentynyt voimakkaasti euroa vastaan ja 1000 nairaa vastaa arvoltaan noin kahta euroa.
Vain kaksi päivää ennen määräaikaa Nigerian korkein oikeus määräsi, että vanhojen seteleiden käyttöä jatketaan eikä määräaikoja saa noudattaa. Maan presidentti Muhammadu Buhari kuitenkin julisti suorassa televisiolähetyksessä, että kaksi suurinta seteliä lakkaavat olemasta voimassa ja 200 nairan seteli säilyy maksuvälineenä. Eilen 21. helmikuuta keskuspankki vahvisti toimivansa presidentin määräyksen mukaisesti.
Suurin ongelma on se, ettei uusia seteleitä ole ollut saatavilla riittävästi, jotta vanhat setelit olisi voinut vaihtaa uusiin.
Käteisnostoja on pankeissa rajoitettu. Nostorajan sanotaan olleen ajoittain ainoastaan noin 40 euroa viikossa. Käteinen on loppunut nopeasti pankkiautomaateista.
Käteismaksuihin nojaavassa taloudessa tämä on suuri ongelma ja kamppailu käteisestä on johtanut yhteydenottoihin. Epävirallista vaihdantaa elannokseen harjoittavat ovat joutuneet lopettamaan toiminnan käteisen puutteen vuoksi.
Spekulointi hallituksen ja keskuspankin tarkoitusperistä on villiä. Nigerian keskuspankki on pyrkinyt ohjaamaan kansalaisia jopa lehtimainonnalla käyttämään muita maksutapoja. Yksi niistä on enaira, joka on keskuspankin hallinnoima digitaalinen valuutta.
On myös arveltu, että kierrossa olevan valuutan määrää rajoittamalla pyritään hillitsemään inflaatiota. Nigerian keskuspankin mukaan maan inflaatio on noin 22 prosenttia ja ohjauskorko 17,5 prosenttia. Seteliuudistuksen kuitenkin pelätään vauhdittavan inflaatiota, koska tarjonta on heikentynyt ja uusia seteleitä myydään voitolla niitä tarvitseville.
Ihmetellään myös, minne kiertoon tarkoitettu korvaavat uudet setelit ovat kadonneet.
Keskuspankin mukaan uusia seteleitä on tuotettu riittävä määrä ja ne on jaeltu pankkeihin. Sen mukaan uuden valuutan levitystä ovat pidätelleet joko poliitikot tai pankit. Selvyyttä käteisen rahan kohtalosta ei ole.
Nigeriassa valmistaudutaan lähestyviin vaaleihin. Kun kansalaisilla ei ole käteistä, voi äänten ostaminen olla entistä edullisempaa, ja vaikutusvaltaisimmat voivat mahdollisesti tehdä sen siepatulla rahalla.
Nigerian tapahtumat ovat kaukaisia, mutta eivät vähäpätöisiä. Tuoreen Financial Times lehden artikkelin mukaan Nigeriasta on määrä tulla väkiluvultaan maailman kolmanneksi suurin maa vuosisadan puoliväliin mennessä. Nigeria on myös suuri öljytuottajamaa.
Sen talouskasvu on kuitenkin pysähtynyt nykyisen hallinnon alaisuudessa ja keskuspankki on tukeutunut määrälliseen elvytykseen. Valtion budjetti kuluu kokonaisuudessaan korkokuluihin ja virkamiesten palkkoihin. Tulevista vaaleista ja valuutasta voi tulla käännekohta maan vakaudelle.