Nordean liiketoiminnan volyymien kasvu jatkui loka-joulukuussa.
Etenkin pankin luotonanto yrityksille kehittyi vahvasti, vaikka taloudellinen epävarmuus lisääntyi. Nordea kasvatti markkinaosuuksiaan Pohjoismaissa edelleen, ja asuntoluottovolyymit kasvoivat kolme prosenttia.
Lisääntynyt taloudellinen epävarmuus ja kiihtynyt inflaatio hidastivat kuitenkin asuntoluottovolyymien kasvua viimeisellä neljänneksellä. Nordean luotonanto yrityksille kasvoi yhdeksän prosenttia. Hoidossa oleva varallisuus supistui 13 prosenttia vuoden takaisesta, joskin edellisneljännekseen verrattuna se kasvoi viisi prosenttia, ja pankin sisäisten kanavien kautta hoitoon saadun uuden varallisuuden nettomäärä oli edelleen positiivinen.
Viimeisen neljänneksen liikevoitto kasvoi 26 prosenttia 1 609 miljoonaan euroon. Tuotot kasvoivat 19 prosenttia, kun korkokate kasvoi 31 prosenttia pääosin yritysluottojen, talletusvolyymien ja talletusmarginaalien kasvun ansiosta.
Nettomääräiset palkkiotuotot supistuivat 12 prosenttia, kun keskimääräinen hoidossa oleva varallisuus pieneni ja pääomamarkkinatoiminta jatkui vaisuna.
Nordean nettotulos käypään arvoon arvostettavista eristä kasvoi 69 prosenttia vilkkaan asiakastoiminnan ansiosta. Kulut kasvoivat 10 prosenttia, kun viranomaismaksuja ei oteta huomioon. Normaalia suurempi kasvu johtui inflaatiosta, teknologiaan ja riskienhallintaan tehdyistä lisäinvestoinneista sekä tietyistä eristä, jotka eivät näy vertailuluvuissa, mukaan lukien Topdanmark Livsforsikringin yritysostoon liittyvät transaktiokulut.
Nordean kulu/tuotto-suhde parani 45,2 prosentista 41,9 prosenttiin, kun viranomaismaksuja ei oteta huomioon. Osakekohtainen tulos kasvoi 31 prosenttia 0,34 euroon.
Konsernijohtaja Frank Vang-Jensen kertoo, että Nordea keskitty viimeisellä neljänneksellä edelleen vahvistamaan liiketoimintaansa laajentamalla säästämiseen liittyvää tuote- ja palveluvalikoimaa sekä vastaamalla asiakkaiden rahoitus- ja riskienhallintatarpeisiin epävakailla markkinoilla.
Talletusmarginaalit hyötyivät paluusta kohti normaalimpaa korkotasoa vuosikymmenen ajan jatkuneen erittäin elvyttävän rahapolitiikan jälkeen.
”Yhdessä luotonannon kasvun kanssa tämä siivitti korkokatteen 31 prosentin nousuun. Odotamme, että korkokatteemme hyötyy ohjauskorkojen noususta myös vuonna 2023”, Vang-Jensen toteaa.
Vang-Jensenin mukaan elinkustannusten nousu ja taloudellisen epävarmuuden lisääntyminen ovat vaikuttaneet epäsuotuisasti Pohjoismaiden asuntolainamarkkinoihin.
”Asuntokauppamäärät ja luottomarginaalit ovat pienentyneet kautta linjan. Toisaalta yritysasiakkaittemme joukossa luottojen kysyntä on pysynyt vilkkaana. Myös talletusvolyymien kasvu jatkui: 7 prosenttia vuoden takaisesta. Hoidossamme oleva varallisuus supistui epävakailla rahoitusmarkkinoilla 13 prosenttia vuoden takaisesta, joskin edellisneljännekseen verrattuna se kasvoi 5 prosenttia. Keskityimme vahvasti sisäisiin kanaviimme, joiden kautta hoitoon saadun uuden varallisuuden nettomäärä oli edelleen positiivinen.”
Osinkoehdotusta Nordea nostaa 0,80 euroon osakkeelta. Nordean hallitus ehdottaa, että tilikaudelta 2022 maksetaan osinkoa 0,80 euroa osakkeelta.
Osinkoa maksettaisiin tällöin 16 prosenttia enemmän kuin tilikaudelta 2021, jolloin osinkoa maksettiin 0,69 euroa osakkeelta. Osingon osuus on 70 prosenttia tilikauden tuloksesta eli Nordean osingonmaksuperiaatteiden ylärajalla. Lisäksi Nordea jakoi vuonna 2022 osakkeenomistajille 0,75 euroa kutakin osaketta kohti omien osakkeiden takaisinostojen kautta.
Nordealla on vahva liiketoimintamalli, jonka ansiosta konsernilla on kyky kestää Pohjoismaissa lisääntynyttä makrotalouden epävarmuutta. Nordea pyrkii edelleen parantamaan kannattavuuttaan ja odottaa, että vuoden 2023 oman pääoman tuotto on yli 13 prosenttia.
Vang-Jensen hehkuttaa Nordean pääoman palautuksia omistajille.
”Vuoden 2022 vahvan taloudellisen tuloksen perusteella Nordean hallitus ehdottaa, että osinkoa maksetaan 0,80 euroa osakkeelta. Tämä on 16 prosenttia enemmän kuin tilikaudelta 2021 maksettu osinko. Kun tähän lisätään vuoden 2022 aikana toteutetut omien osakkeiden takaisinostot, osakkeenomistajille jaettavan pääoman määrä on yli 1,5 euroa osakkeelta, mikä vastaa 15:ttä prosenttia nykyisestä markkina-arvostamme. Pääoman jakaminen osakkeenomistajille ei olisi mahdollista tässä mittakaavassa ilman pääoman jatkuvaa kertymistä”, konsernijohtaja toteaa.
Nordean pääomarakenne pysyi erittäin vahvana: 16,4 prosentin ydinvakavaraisuussuhde ylittää viranomaisten vähimmäisvaatimuksen 5,3 prosenttiyksiköllä.
