Helsingin pörssin päälistan yhtiöistä noin puolet on julkaissut tilinpäätöstiedotteensä vuodelta 2021, mikä antaa jo kovaa pohjaa osinkojen laskelmalle.
Varainhoidon pörssikonkari Hannu Angervuo vetää tilinpäätöksistä yhteen lukuja ja toteaa, että pörssiyhtiöiden yhteenlaskettu osinkopotti tekee noin 13 miljardia euroa viime vuoden tilikaudelta.
Angervuo arvioi, että Venäjän jättiriskien alainen Fortum ja Metso Outotec nostavat pörssiyhtiöiden osingot yhteensä noin 13,7 miljardin euron tasolle eli lähelle toissa vuoden ennätystä. Nordean ennusteen mukaan Fortumin osinkosumma tekisi yli 800 miljoonaa euroa.
Pörssiyhtiöt jakoivat vuoden 2021 tuloksistaan osinkoja yhteensä noin 14,1 miljardin euron potin, Angervuo lisää.
Kone ja Sampo eivät jyvitä viime tilikauden tuloksistaan vuoden 2021 suuruisia lisäosinkoja, mikä leikkaa noin miljardia euroa koko potista. Angervuo muistuttaa, että etenkin Kone, Sampo ja Nordea ovat aiemmin merkittävästi vastanneet noin 14 miljardin euron osinkojen ennätystasosta.
Fortum on iso kysymysmerkki
Piensijoittajat pähkäilevät Fortumin tappiollisia Uniper-sijoituksia ja yhtiön osinkojen suuruutta. Angervuo rinnastaa ”arvan heitoksi” Fortumin osingot, joita Nordean ennusteen mukaan irtoaa 0,90 euroa osakkeelta.
Nordean ennustama yli 800 miljoonan euron osinkopotti toisi iloa yhtiön suurimmalle omistajalle eli ylivelkaiselle valtiolle.
”Fortumin hallituksen ja myös tilintarkastajien pitää varmistaa, ettei ehdotus osingoista ei vaaranna yhtiön maksuvalmiutta tai vakavaraisuutta”, Angervuo lisää.
Fortumin alaskirjaukset Venäjä-segmentistä tekevät yhtiön tiedotteen mukaan noin 1,7 miljardia euroa viime vuoden tilikaudelta. Angervuon mukaan Venäjä voi langettaa vielä noin yli miljardin euron alaskirjauksen, mistä koitunee riski vuoden 2022 tulokselle. Saksan Uniperistäkin kaatui Fortumille lähes kuuden miljardin euron tappiot.
”Fortumin omista pääomista on hävinnyt yli puolet johdon riskinoton ja alaskirjausten seurauksena, Angervuo laskee arvionaan.
Nordea on osinkokone
Nordean voi rinnastaa osinkokoneeksi myös viime tilikaudelta. Pankkikonserni nostaa osinkopottiaan yli 200 miljoonalla eurolla ja Neste lähes 540 miljoonaan euron verran etenkin kalliin öljyn ansiosta.
Teräksen SSAB:ta, Outokumpua ja Nokiaa voi luonnehtia kansanosakkeiksi. SSAB nosti osinkosummaansa noin 280 miljoonalla eurolla, Outokumpu noin 87 miljoonalla eurolla ja Nokia noin 220 miljoonan euron edestä.
Myös Metsä vastaa sijoittajien huutoon. UPM-Kymmene korotti osinkojaan noin 107 miljoonalla eurolla, Metsä Board 60 miljoonalla eurolla ja Valmet samalla noin 60 miljoonalla eurolla koko osinkopottiaan.
Neste kovin korottaja per osake
Kovimpien osinkojen korottajiksi voi poimia Nesteen, joka korotti osinkonsa per osake 0,82 eurosta 1,52 euroon.
Kakkonen eli Metsä Board nosti osingon 0,41 eurosta 0,58 euroon, Outokumpu 0,15 eurosta 0,35 euroon ja UPM-Kymmene 1,30:stä 1,50 euroon.
Valmetin ja Cargotecin voi rinnastaa uusien tilausten kaappariksi. Cargotec kasvatti B osakkeelta osinkoaan 1,08:stä 1,35 euroon ja Valmet 1,20 eurosta 1,30 euroon.
Lääkepuolella Orion 1,50 eurosta 1,60 euroon ja tulostahdiltaan vakaa Elisa 2,05 eurosta 2,15 euroon.
Jo tuloksensa julkistanutta pörssin päälistan 52 yhtiötä ovat hankkineet noin 12,5 miljardia euroa yhteenlaskettu osinkosummaksi.
Vaarantavatko osingot investoinnit?
Pörssin päälistan yhtiöt löivät historiallisen nettotulosennätyksen, joka teki noin 23 miljardia viime vuodelta. Angervuo ennusti tulostason haarukaksi noin 22-23 miljardia euroa.
Lopullinen summa riippuu etenkin siitä, millaisen summan energiayhtiö Fortum kirjaa viime vuoden tulokseksi.
Jakavatko sitten suomalaiset yhtiöt liikaa osinkoja, jotka hidastavat investointeja ja luovat riskin pidemmän ajan omistaja-arvolle?
Runsaat osingot ja riskit investointien laahaamisesta nousivat esiin Helsingin Sanomien (4.2) artikkelissa, joka siteerasi muun muassa Aalto-yliopiston emeritus- ja digiprofessori Matti Pohjolaa.
”Yhtiöiden hallitusten on epäselvien näkymien aikana helppo päättää voittoeurojen jakamista omistajilleen”, Pohjola totesi Helsingin Sanomille.
Suomalaiset yhtiöt ovat artikkelin mukaan jo pitkään jakaneet osinkotuottoa, joka lukeutuu Euroopan korkeimpiin. Helsingin Sanomat käyttää ilmaisua ”yritykset” eikä korosta erikseen pörssiyhtiötä, jotka vastaavat valtaosan osinkopotista.
”Ei ole lyönyt laimin investointeja”
Helsingin Sanomien artikkelin mukaan yhtiöt suosivat enemmän osinkoja kuin investointeja, mikä tulee esiin heikompana tuottavuutena verrattuna esimerkiksi Ruotsiin. Angervuo on tilastoinut noin 30 vuoden ajalta osingot, joita suomalaiset pörssiyhtiöt ovat jakaneet omistajilleen.
”Ulosmaksettujen osinkojen osuudet tuloksesta eivät oleellisesti poikkea ulkomaisista kilpailijoista, minkä voi lukea yhtiöiden tilinpäätöksistä.”
Angervuon mukaan on väärin väittää, että teollisuus on vain maksanut nousevia osinkoja ja lyönyt laimin investointinsa tuottavuuteen.
Helsingin pörssin teollisuusyhtiöt tekivät noin 56 prosenttia osinkosummasta vuoden 2007 talouden huipun aikana.
Osuus on sittemmin pudonnut vuosien 2021 ja 2022 aikana 45-48 prosentin paikkeille.
Vasta nyt saavutettu vuoden 2007 osinkotaso
Angervuo laskee, että pörssin teollisuuden osinkosuhde eli osinkosumma oli vuonna 2021 noin 50,5 prosenttia ja vuonna 2022 arviolta noin 43 – 47 prosenttia nettotuloksesta eli jokseenkin samaa tasoa kuin suomalaisten yhtiöiden ulkomaisissa verrokeissa.
”Pankkien ja vakuutuksen osinkosuhde eli osingot nettotuloksesta ovat nousseet viime vuosina 70-90 prosentin tasolle”, Angervuo lisää.
Angervuon mukaan suomalaiset pörssiyhtiöt ovat vakavaraisempia kuin koskaan, joten varoja riittää myös investointeihin.
Pörssin teollisuuden yhtiöt ovat ottaneet osingoissa kiinni noin 12 miljardin tason, joka toteutui viimeksi vuonna 2007 eli ennen finanssikriisiä ja maailmantalouden romahdusta.
”Suomalaisten pörssiyhtiöiden osinkojen jakoa siten pitää tasaisena eikä ylitse vuotavan runsaana”, Angervuo viittaa tilastoihin.
Pohjolan mukaan suomalaiset yritykset ovat ottaneet askelia digissä. Ulkomaisten yhtiöiden tilinpäätöksistä voi kuitenkin päätellä, että suomalaisyhtiöiden kannattavuus ja tilausten voitto menee jopa yli ulkomaisten kilpailijoiden teollisuudessa.
