Pihlajalinnan osakekohtainen tulos painui pakkaselle. Tuloskehitys jäi roimasti odotuksista.
Terveyspalvelujen tarjoaja Pihlajalinna julkisti tilinpäätösraporttinsa. Viimeisellä vuosineljänneksellä yhtiön liikevaihto kasvoi lähes 22 prosenttia vertailukaudesta 188 miljoonaan euroon. Lääkärikeskusten käyntimäärät kasvoivat 40 prosenttia vertailuneljänneksestä, josta kasvua ilman yritysjärjestelyjä oli 17 prosenttia. Kaikista vastaanottokäynneistä 36 prosenttia tapahtui etäkanavissa.
Orgaaninen kasvu oli 7,4 prosenttia vertailukaudesta. Ilman koronapalveluita orgaaninen kasvu olisi ollut 12,1 prosenttia.
Vahvasta kasvusta huolimatta tuloskehitys oli pettymys.
Oikaistu liiketulos ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia jäi vain 2,2 (7,8) miljoonaan euroon, kun vuotta aiemmin lukema oli ollut 7,8 miljoonaa euroa. Osakekohtainen tulos painui pakkaselle -0,03 euroa, kun vuotta aiemmin se oli plussalla 0,19 euroa.
Analyytikoiden konsensusennusten oikaistulle liiketulokselle ilman poistoja ja arvonalennuksia oli selvästi toteumaa korkeampi, 9,1 miljoonaa euroa.
Pihlajalinna on tämän vuoden puolella aloittanut toimenpiteitä taloudellisen aseman vahvistamiseksi. Tammikuussa 2023 käynnistettyjen muutosneuvottelujen sekä kokonaisulkoistusten tehostamisohjelmien odotetaan parantavan Pihlajalinnan kannattavuutta. Hinnankorotusten odotetaan kompensoivan kustannusinflaation vaikutuksia.
Yhtiön hallitus esittää, että päättyneeltä tilikaudelta ei jaeta osinkoa.
Erikoissairaanhoito ja sairauspoissaolot riippakivenä
Yhtiön toimitusjohtaja Joni Aaltonen kertoo, että vuonna 2022 Pihlajalinna keskittyi strategiansa mukaisesti lääkärikeskus- ja sairaalapalveluverkoston laajentamiseen sekä tarjonnan kasvattamiseen. Lisäksi yhtiö valmistautui hyvinvointialueiden aloittamiseen tehostamalla toimintaansa julkisissa palveluissa.
Aaltosen mukaan vuosi oli monin tavoin haastava. Kannattavuus heikkeni koronapalveluiden vähenemisen sekä erityisesti korkeina pysyneiden sairauspoissaolojen ja julkisen erikoissairaanhoidon kulujen vuoksi.
Pihlajalinna teki vuoden 2022 aikana tehostamistoimia julkisissa palveluissa vastatakseen nousseisiin kustannuksiin.
”Jatkamme tehostamisohjelmia kuntaulkoistuksissamme. Neuvottelut hyvinvointialueiden kanssa palveluohjauksen ja kustannusvastuun jaosta jatkuvat esimerkiksi kiireellisen ja vaativan erikoissairaanhoidon osalta. Yhteisyrityksiemme palvelusopimukset siirtyivät Pirkanmaan, Keski-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueille”, Aaltonen kertoo.
Pihlajalinnan yrityskaupat kasvattivat yhtiön velkaantuneisuutta merkittävästi, mutta niiden taloudelliset hyödyt eivät ole vielä täysimääräisesti toteutuneet.
Lukuisia toimenpiteitä tulossa kannattavuuden nostamiseksi
Aaltonen kertoo, että Pihlajalinna on aloittanut monia toimia kannattavuuden ja taloudellisen aseman vahvistamiseksi.
”Vuoden 2023 alusta nostimme palveluiden hintoja keskimäärin 5–10 prosenttia ja jatkoimme toiminnan tehostamista kaikissa yhtiön toiminnoissa. Pihlajalinna aloitti muutosneuvottelut tammikuun alkupuolella. Tarkastelemme yksittäisten toimipaikkojen mahdollisia osittaisia supistamisia, yhdistämisiä tai lakkauttamisia sekä organisaation rakennetta.”
Kannattavuuden vahvistamiseksi tehtävien toimenpiteiden vaikutukset näkyvät asteittain vuoden 2023 ensimmäisestä neljänneksestä lähtien, toimitusjohtaja toteaa.
Pihlajalinna keskittyy vuonna 2023 kannattavuutensa ja taloudellisen asemansa parantamiseen.
Yhtiö odottaa liikevaihdon kasvavan edellisen vuoden tasosta, jolloin se oli 691 miljoonaa euroa. Yhtiö odottaa oikaistun liikevoiton ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvon alentumisia paranevan edellisen vuoden tasosta, jolloin se oli 26,7 miljoonaa euroa.
Yhtiö on aloittanut toimenpiteitä taloudellisen aseman vahvistamiseksi. Tammikuussa 2023 käynnistettyjen muutosneuvottelujen sekä kokonaisulkoistusten tehostamisohjelmien odotetaan parantavan Pihlajalinnan kannattavuutta. Hinnankorotusten odotetaan kompensoivan kustannusinflaation vaikutuksia.
Näkymissä vuodelle 2023 on epävarmuustekijöitä liittyen korkeaan inflaatioon euroalueella sekä yleiseen kustannuskehitykseen ja erityisesti palkkakehitykseen. Myös hyvinvointialueiden aloituksen ja koronan vaikutukset sosiaali- ja terveystoimialaan ovat edelleen epävarmat.
Hidastunut talouskasvu, heikentynyt kuluttajaluottamus ja markkinakorkojen nousu saattavat vaikuttaa odotettua enemmän Pihlajalinnan palveluiden kysyntään ja taloudelliseen tulokseen.
