Suomi ei ole vielä Natossa, mutta jo nyt Nato-prosessista on ollut Suomelle hyötyä.
Uusia ulkomaisia yrityksiä tuli Suomeen viime vuonna 300, kertoo Business Finland. Vain vuosina 2021 ja 2017 uusia ulkomaisia yrityksiä on tullut kappalemääräisesti enemmän. Uusien investointien lisäksi Suomessa jo toimivat ulkomaisomisteiset yritykset tekivät yhteensä 157 jatkoinvestointia.
Venäjän hyökkäyssota, inflaatio ja energiakriisi vaikuttivat yritysten investointihalukkuuteen globaalisti, mutta Suomen vakaa liiketoimintaympäristö selvisi haasteista kohtuullisesti.
Vaikka Suomi houkutteli viime vuonna uusia ulkomaisia yrityksiä hyvän määrän, parannettavaakin Suomen houkuttelevuudessa on, muistuttaa Invest in Finlandin johtaja Antti Aumo
”Kansainvälinen kilpailu investoinneista on kovaa. Suomessa lupaprosessin ongelmat ovat haitanneet suuria teollisia investointeja ja niihin pitäisi tehdä aktiivisesti parannuksia, jotta liiketoimintaympäristömme olisi kilpailukykyinen ja houkutteleva myös tulevaisuuden epävarmoina aikoina”, Aumo toteaa.
Eniten uusia ulkomaisia suoria sijoituksia tuli kappalemäärällisesti Ruotsista, Iso-Britanniasta ja Yhdysvalloista. Toimialoittain uusia ulkomaisia investointeja tehtiin eniten ICT- sekä terveys- ja hyvinvointialalle.
Suorat sijoitukset ulkomailta ovat tärkeä osa Suomen talouden kasvua ja elinkeinoelämän kehitystä.
”Ulkomaisten suorien sijoitusten vaikutus Suomen talouteen on merkittävä. Ulkomaiset yritykset kattavat noin prosentin kaikista Suomessa toimivista yrityksistä, mutta silti ne työllistävät peräti 20 % yksityisen sektorin työvoimasta. Lisäksi ne maksoivat Suomeen vuonna 2021 1,8 miljardia yhteisöveroa sekä 17,6 miljardia arvonlisäveroja”, Aumo summaa.
Vakaan liiketoimintaympäristön lisäksi NATO-jäsenyys ja vihreä siirtymä ovat Suomen mahdollisuuksia.
Business Finlandin ja Amcham Finlandin julkaiseman Suomi sijaintipaikkana 2023 -raportin mukaan Suomen mahdollista NATO-jäsenyyttä piti huomattavana tai kohtalaisena vahvuutena 86 prosenttia Suomessa toimivista ulkomaisomisteisista yrityksistä ja 89 prosenttia suomalaisista yrityksistä.
”NATO-prosessi on tehnyt Suomea tunnetuksi maailmalla ja parantanut Suomen kaupallista maakuvaa. Suomen saamaa julkisuutta tulisi hyödyntää nyt sekä osaajien että investointien houkutteluun”, Aumo toteaa..
Vaikka Eurooppa on vajoamassa taantumaan, Suomella on hyvät mahdollisuudet houkutella vihreän siirtymän investointeja. Vuosi 2023 alkoi Suomessa vauhdikkaasti norjalaisen Blastr Green Steelin valitessa Inkoon sijoituspaikaksi vihreän teräksen tehtaalleen.
Blastr on tehnyt aiesopimuksen Fortumin kanssa Inkoon Joddbölessä sijaitsevan teollisuusalueen hyödyntämisestä yksinoikeudella. Hankkeen investoinnin arvo on noin neljä miljardia euroa ja se työllistää käyttövaiheessa jopa 1 200 henkilöä. Tuotannon on suunniteltu alkavan vuoden 2026 lopulla.
”Blastrin hanke on yksi Suomen suurimmista teollisuushankkeista ja mahdollisista työllistäjistä. Hanke kiihdyttää samalla vihreään siirtymään liittyvien innovaatioiden kehittämistä ja muita investointeja”, Aumo iloitsee.
