Makrotalous

Elinkeinoelämä jyrähtää: Työnteko saatava tulonsiirroilla elämistä kannattavammaksi

Elinkeinoelämän järjestöt pitävät Suomen taloudellista tilannetta niin vakavana, että ovat päättäneet julkistaa yhteiset tavoitteet ensi vaalikaudelle.

Jyri Häkämies
EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies. Kuva: Robert Örthén.

Kilpailukykyinen verotus on varmistettava, velkaantuminen on taitettava ja Suomeen on luotava lisää työtä. Siinä vaatimukset seuraavalle hallitukselle Elinkeinoelämän keskusliitto EK:lta, Suomen Yrittäjiltä, Keskuskauppakamarilta ja Perheyritysten liitolta.

Järjestöt julkistamassa ensi vaalikauden tavoiteohjelmassa painotetaan, että Suomen talouden rakenteita on uudistettava, eikä aikaa ole hukattavaksi.

”Vuoden 2023 eduskuntavaalien jälkeen muodostettavan hallituksen päätökset määrittävät sen, kuinka Suomi onnistuu uudistamaan pohjoismaisen hyvinvointimallinsa. Ratkaisu on vahvistaa avointa sektoria eli vauhdittaa yritysten kasvua ja investointeja ja lisätä yrittäjyyttä”, ohjelmassa todetaan.

Elinkeinoelämän järjestöt ovat huolissaan erityisesti Suomen julkisen talouden tilasta. Seuraavan hallituksen pitää tehdä päätökset, joilla avoimelle sektorille voi syntyä henkilötyövuosina mitattuna 100 000 työpaikkaa vaalikauden loppuun mennessä. 

Järjestöt vaativat, että tuleva hallitus tarkastelee kriittisesti erityisesti 2000-luvulla voimaantulleita, julkisia menoja lisänneitä etuus- ja palvelu-uudistuksia.

Järjestöt esittävät, että yritysten ja yrittäjien verotusta ei kiristetä ja ansiotuloverotusta kevennetään kaikissa tuloluokissa.

”On varmistettava, että yritysten toimintaympäristö pysyy ennakoitavana ja vakaana. Se tuo mukanaan investointeja, kasvua, työllisyyttä ja hyvinvointia”, järjestöt linjaavat.

Paikallinen sopiminen kunniaan

Työrauhalainsäädäntömme on järjestöjen mielestä uudistettava. Vuonna 1946 säädetty työrauhalainsäädäntö on auttamatta vanhentunut, eikä se vastaa nykypäivää ja sen haasteita.

”Emme ole kieltämässä oikeutta lakkoihin. Tavoittelemme vain kilpailijamaittemme tasoa työrauhassa, emme enempää”, toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitosta EK:sta toteaa.

Järjestöt peräänkuuluttavat, että paikallinen sopiminen on ensi kaudella mahdollistettava kaikissa yrityksissä riippumatta siitä, onko yritys järjestäytynyt tai onko siellä luottamushenkilöä.

Tämä edellyttää muun muassa, että lainsäädännöstä poistetaan toisin sopimisen kiellot, joita on eri laeissa yli 50 kappaletta.

”Paikallisen sopimisen on oltava mahdollista kaikissa yrityksissä ja kaikilla työpaikoilla riippumatta siitä, ovatko yritys ja työntekijät järjestäytyneitä liittoon vai eivät. Työpaikkasopimisen mahdollisuuksia on lisättävä lainsäädäntömuutoksilla ensi hallituskaudella”, toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen Suomen Yrittäjistä sanoo.

Työn vastaanottaminen kannattavammaksi

Järjestöjen mielestä työnteon pitäisi olla aina tulonsiirroilla elämistä houkuttelevampi vaihtoehto. Kannustinloukkujen purkaminen on osa talouden dynaamisuuden, työllisyysasteen ja hyvinvoinnin nostoa.

Ohjelmassa ehdotetaan esimerkiksi, että yleinen asumistuki ja toimeentulotuen asumiskustannusten korvaaminen muutetaan yhdeksi kotitalouskohtaiseksi etuudeksi.

Järjestöt ehdottavat useita muutoksia työttömyysturvaan.

Ohjelmassa halutaan palauttaa työssäolo- ja paluuehdon 12 kuukauteen ja omavastuuajan seitsemään
päivään.

Työttömyyspäivärahan enimmäiskesto tulee porrastaa työuran pituuden perustella siten, että kuuden kuukauden työssäoloehdon täyttämisellä enimmäiskesto on 100 päivää ja jokainen työssäoloehtoa kerryttävä lisäkuukausi pidentää sitä 20 päivällä siihen saakka, kun enimmäiskesto on 400 päivää.

Verotaakkaa alas kaikissa tuloluokissa, mutta erityisesti ylimmissä

Ansiotuloverotuksen kevennys kannustaisi työn tekemiseen ja tukisi työllisyyttä. Järjestöjen mielestä nykyisellään kireä työn verotus haittaa näitä tavoitteita. Ankara työn verotus vähentää työhön osallistumista ja laskee tehtyjen työtuntien määrää sekä heikentää yritysten kustannuskilpailukykyä ja nostaa työllistämisen kynnystä.

Ansiotuloverotusta tulee järjestöjen mielestä keventää kaikissa tuloluokissa.

Ansiotuloverotuksen keventämisessä on huomioitava valtion verotuksen lisäksi myös kuntaverotuksen, mahdollisen maakuntaveron sekä palkansaajien sosiaalivakuutusmaksujen kehitys.

Ylin marginaaliveroaste tulee järjestöjen mielestä laskea 50 prosenttiin. Verotuksen jyrkkä progressio näkyy myös marginaaliveroprosenteissa. Ylin marginaaliveroprosentti, joka tällä hetkellä on lähes 60 prosenttia, on Euroopan kireimpiä.

Järjestöt muistuttavat, että esimerkiksi OECD on suositellut Suomea keventämään työn verotaakkaa
talouskasvun ja työllisyyden parantamiseksi. OECD:n mukaan ylimpiä marginaaliveroprosentteja tulee alentaa, jotta niiden korkea taso ei vaikeuta osaajien pysymistä Suomessa ja estä heidän muuttoaan ulkomailta Suomeen.

”Kun yrityksiltä kysytään, mitä verotuksessa pitäisi tehdä kasvun ja työllisyyden parantamiseksi, yritykset nostavat palkan verotuksen alentamisen. Kireä työn verotus heikentää kannustimia työntekoon ja nostaa hintoja koko taloudessa. Työn verotuksen alentaminen on prioriteetti”, sanoo Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi.

Kommentoi
Ylös
>