Omaisuudenhoidon pörssikonkarin Hannu Angervuon mukaan pitkäaikaiset ulkomaiset sijoittajat ovat askel askeleelta palanneet teknologiayhtiöihin, joihin lukeutuvat Metso, Cargotec, Wärtsilä, Konecranes ja Kone.
”Ulkomaisten sijoittajien osuudet ovat ottaneet jyrkkää heiluriliikettä etenkin Valmetissa, jonka osakekurssi on vahvistunut eniten vuoden alusta,” Angervuo viittaa eri markkinalähteisiin.
Konepajojen yhteenlasketusta pörssiarvosta katosi viime syyskuun pohjakursseilla laskettuna lähes 40 prosenttia eli noin 32 miljardia euroa lähinnä Venäjän Ukrainan tuhon seurauksena.
Pörssipelissä muun muassa velkavetoiset vipurahastot lyövät osakkeiden lyhyeksi myynnillään vetoa eli ”shortilla” yhtiöiden pörssikurssin laskun puolesta, mitä vauhditti ehkä eniten Ukrainan hävitys.
Ulkomaiset sijoittajat piiloutuvat Helsingin pörssin yhtiöissä hallintarekisterin taakse. Suurten sijoittajien ostot ja myynnit nousevat aina merkittäväksi suhteessa yksittäisen yhtiön osakkeiden päivävaihtoon, mikä tulee esiin kurssitasossa.
Angervuon mukaan piensijoittajat hämmentyivät myös viime kevään myyntioperaatiosta, jossa suomalaisten pörssiyhtiöiden ankkuriomistaja eli eläkevakuuttaja Varma vähensi omistustaan yhdeksän prosenttia Koneessa, 14 prosenttia Konecranesissa ja 15 prosenttia silloisessa Metso Outotecissa eli nykyisessä Metsossa.
Valmet ja Cargotec kallistuneet eniten
Valmet ja Cargotec ovat vahvistuneet eniten konepajoista alkuvuodesta. Pörssipelurit pyörittivät myös Cargotecin osakkeilla lyhyttä kauppaa viime keväänä, jolloin fuusiohanke meni lopulta Konecranesin kanssa kiville.
Valmetin osake on noussut yli 26 prosenttia vuoden alusta. Kakkosena tulee Cargotec, joka osakekurssi on alkuvuodesta kirinyt noin 18 prosentin nousuun ja sitten seuraavat Wärtsilä 18,4 prosentillaan, Konecranes (9 %) Metso (6,5 %), Ponsse (6,1 %) ja Kone (0,4%).
Konepajayhtiöillä riittää Angervuon mukaan vielä paljon kirittävää yli vuoden takaiselle osakekurssien huipputasolle eli aikaa ennen Venäjän Ukrainan hävitystä.
”Yhtiöiden kurssitasot jäävät vielä noin 10-30 prosenttia alle huipputasojen, jota lähimmäksi eli noin viiden ja seitsemän prosentin päähän huipusta ovat kirineet Metso ja Cargotec”.
Esimerkiksi Kone ja Wärtsilä vaativat vielä noin 30 prosentin kurssinousun ja Konecranes 20 prosentin.
Konepajat pitivät vuoden lopussa hallussaan noin 30 miljardin euron tilauskantaa, joka vahvistui noin kymmenen prosenttia verrattuna edellisen vuoden lopusta.
Mutta uudet tilaukset junnasivat loppuvuodesta paikallaan eli noin yhdeksässä miljardissa eurossa viimeisellä vuosineljänneksellä. Angervuo arvioi kustannuspaineita ”koviksi” tilauskannan teolle syystä, että tuottajahinnat ovat pysyneet jyrkähkössä nousukierteessä.
”Uusien tilausten saanti saattaa edelleen hidastua alkuvuodesta, Angervuo tulkitsee riskiä yhtiöiden ennusteista.
Suomalaiset pärjänneet ulkomaisille kilpailijoille
Tilauskertymät ja liikevaihdot viestivät osaltaan suomalaisyhtiöiden menestymisestä globaalisti.
Valmet nosti kymmenen prosenttia konsernitason tilauskertymäänsä, joka teki 5,1 miljardia euroa viime tilikauden lopussa.
Kartonki- ja paperikoneissa kova kilpailija eli saksalainen Voith saavutti Paper-ryhmässä noin 2,2 miljardin euron tilauskertymän, joka pysyi paikallaan verrattuna edelliseen vuoteen.
Eri yhtiöiden lukuja ei voi pitää suoraan verrannollisena, mikä johtuu esimerkiksi huoltojen merkittävästä osuudesta liikevaihdossa ja tilauskertymissä. Suomessakin operoiva Itävaltalainen Andritz ja Valmet ovat voittaneet tasatahtiin tilauksia sellulaitteissa ja pehmopaperikoneissa, minkä tulee esiin pidemmän aikavälin luvuissa.
Positiiviseksi voi nostaa, että esimerkiksi hissiyhtiö Kone ja amerikkalainen Otis saavuttivat viime vuoden viimeisellä neljänneksellä yhtä suuren eli noin 1,4 miljardin euron liikevaihdon uusissa laitteissa.
Metso Minerals nosti viime tilikaudella liikevaihtoaan noin 23 prosenttia ja amerikkalaiskilpailija Terex murskaimissaan noin 15 prosentin verran. Metson metalli eli Outotec vahvisti loppuvuodesta tilauskertymäänsä 54 prosenttia ja tanskalainen FL Smidth 27 prosentin verran omalla Metals-sektorillaan.
Satamalaitteissa kovaa vauhtia
Cargotecin satamalaitteiden Kalmarin kilpailijaksi voi Konecranesin ohella poimia ranskalaisen Manitoun lastinkäsittelyssä. Kalmar ja Manitou ovat kumpikin nostaneet samaa tahtia liikevaihtoaan eli kaksinumeroisin prosenttiluvuin.
Konecranes vauhditti satamaratkaisuissaan lähes 50 prosenttia liikevaihtoaan, joka oli noin 1,6 miljardia euroa viime tilikaudella.
Etenkin Eurooppa kannatti lastinkäsittelyssä saksalaista Liebherria, joka lisäsi viime tilikaudella noin 17 prosenttia liikevaihtoaan eli kahdeksaan miljardiin euroon.
Cargotecin autonostureiden Hiab saavutti viime tilikaudella noin 1,6 miljardin euron liikevaihdon, joka vahvistui 26 prosentin verran.
Itävaltalainen kilpailija Palfinger nosti noin 20 prosenttia liikevaihtoaan, joka päätyi 2,2 miljardin euroon 12 kuukauden tilikaudella. Wärtsilä puolestaan vauhdittaa investointeja vähäpäästöiseen energiaan, kuten myös saksalainen MAN Energy Solutions, joka ei ole julkaissut vuositulostaan.
