Sijoittaminen

Metsänomistajien yhteismetsät kasvattavat suosiotaan – tarjoaa monia etuja

Yhä useampi suomalainen metsänomistaja haluaa kuulua yhteismetsään. Metsänomistajille yhteismetsät tarjoavat selkeitä hyötyjä.

Kuva: Maanmittauslaitos.

Yhteismetsiin liittymisissä pinta-ala kasvoi aikaisempia vuosia enemmän. Viime vuoden aikana perustettiin 30 uutta yhteismetsää.

Yhteismetsien metsäomistus kasvoi viime vuonna 9 500 hehtaarilla metsänomistajien liittäessä metsiään yhteismetsiin yhteismetsäosuuksia vastaan ja yhteismetsien ostaessa metsätiloja. Tällä tavoin yhteismetsien maapinta-ala kasvoi 44 prosenttia enemmän kuin viitenä edellisenä vuonna keskimäärin.

Yhteismetsä on kiinteistöille yhteisesti kuuluva metsäalue. Se kuuluu osakastiloille osuuslukujen mukaisessa suhteessa ja se on tarkoitettu käytettäväksi kestävän ja taloudellisesti kannattavan metsätalouden harjoittamiseen yhteismetsän osakkaiden hyväksi.

Yhteismetsän osakaskiinteistöjen omistajat ovat yhteismetsän osakkaita ja muodostavat yhteismetsän
osakaskunnan. Käytännön toiminnasta vastaa osakkaiden valitsema hoitokunta tai toimitsija. Yhteismetsän toimintaa säätelee yhteismetsälaki.

Yhteismetsä on vaivaton omistusmuoto

Yhteismetsä tuo metsänomistajille selkeän skaalaedun. Kun metsää hoidetaan suurempana yksikkönä, myyntipuulle saadaan parempi hinta ja hankintojen yksikkökustannukset painuvat alemmaksi. Siten yhteismetsän metsätalouden kannattavuus on korkea.

Yhteismetsän voi perustaa yhdessä muiden metsänomistajien kanssa tai pelkästään suvun omista metsistä. Oman metsän voi liittää myös olemassa olevaan yhteismetsään.

Yhteismetsän hallintomalli on toimiva ja samantyyppinen kuin esimerkiksi taloyhtiössä. Päätökset tehdään
enemmistöperiaatteella.

”Yhteismetsäosakkuus on vaivaton metsänomistusmuoto. Ylintä päätösvaltaa käyttää osakaskunnan kokous. Käytännön asioista huolehtii osakaskunnan valitsema hoitokunta tai toimitsija”, kertoo palvelupäällikkö Juha Patana Maanmittauslaitoksesta.

Yhteismetsää hoidetaan metsäsuunnitelman mukaan. Tämä suunnitelmallinen metsänkäyttö takaa tasaisen ja jatkuvan tuoton. Tasaisista hakkuista johtuen osakkaat eivät saa yhteismetsästä hetkellisiä, suuria puunmyyntituloja.

Uusien yhteismetsien perustaminen jäi viime vuosien tahdista

Metsäkauppoihin perehtynyt johtava asiantuntija Esa Ärölä Maanmittauslaitoksesta kertoo, että vilkkaan yhteismetsiin liittymisen taustalla on muun muassa eri tahojen aktiivinen viestintä yhteismetsistä metsän omistuksen vaihtoehtona.

”Kun metsän ostohinta on noussut, ovat yhteismetsät mieluummin kasvattaneet metsäalaansa liittämällä tiloja yhteismetsään kuin ostamalla metsää. Myös yhteismetsäosakkuuden vaivattomuus metsänomistusmuotona korostuu, kun vanhemmat siirtävät metsäänsä seuraaville sukupolville”, Ärölä toteaa.

Vuoden 2023 alussa Suomessa oli yhteismetsiä 594 kappaletta. Uusien yhteismetsien myötä yhteismetsien maapinta-ala kasvoi 6 500 hehtaarilla. Se on hieman alle puolet viiden edellisen vuoden uusien yhteismetsien tuomasta maapinta-alan keskimääräisestä kasvusta.

”Tämä johtuu paljolti siitä, että viime vuonna perustettujen yhteismetsien keskimääräinen pinta ala oli noin 220 hehtaaria, kun viime vuosina perustettujen yhteismetsien keskikoko on ollut noin 400 hehtaarin luokkaa”, Ärölä pohtii.

Uusien yhteismetsien perustamisen lisäksi yhteismetsien lukumäärän muutokseen vaikutti se, kun kaksi pienempää yhteismetsää yhdistyi isompaan ja kahden sukujen perustaman yhteismetsän osakaskunnat purkautuivat eli yhteismetsät lakkasivat.

Lue myös tämä: Metsäsijoittamisen vaihtoehdot – miten sijoittaja pääsee mukaan?

Kommentoi
Ylös
>