Markkinat

Yhtiökokous on osakeyhtiön ylin päättävä elin – tunnelmia Tampereelta

Pörssiyhtiöiden yhtiökokouskausi on pyörähtänyt käyntiin. Panostajan yhtiökokous Tampeella tutustutti uusiin ihmisiin ja antoi vastauksia kysymyksiin.

Panostajan yhtiökokous pidettiin tunnelmallisessa paikassa ja tilassa, reilun vuoden ikäisessä Lapland Hotel Arenassa, joka sijaitsee uuden samaan aikaan avatun Nokia Arenan yhteydessä Tampereen keskustassa.

Osakkeenomistajan on ilmoittauduttava yhtiökokoukseen etukäteen. Esimerkiksi pörssinoteeratun sijoitusyhtiö Panostajan tapauksessa yhtiö oli julkaissut tilinpäätöstiedotteen lokakuussa päättyneeltä tilikaudelta 15.12.2022 ja julkaisi samana päivänä pörssitiedotteella kutsun yhtiökokoukseen. Kokoukseen oli ilmoittauduttava 2.2.2023 mennessä puhelimitse, sähköpostitse tai kirjeitse.

Osallistuin yhtiökokoukseen osakkeenomistajana, mutta olin pyytänyt etukäteen kuvausluvan ja maininnut tekeväni juttua teemasta. Ilmoittauduin kokoukseen sähköpostiviestillä.

Ainutlaatuinen paikka tavata johtoa

Yhtiökokouksessa osakkaalla on tärkeät oikeudet, kuten puheoikeus, tiedonsaantioikeus, kyselyoikeus ja äänioikeus. Yhtiökokouskutsussa oli jo mainittu normaalin käytännön mukaan esityslista eli kokouksessa käsiteltävät asiat.

Toisin sanoen yksittäiseen hallituksen esitykseen yksittäisen pienosakkaan on vaikea vaikuttaa toisin kuin on esitetty (ellei kyse ole voimakkaasti näkemyksiä jakavasta asiasta), mutta yhtiökokouksessa voi helposti ja ytimekkäästi tuoda omia näkökantoja esille lyhyiden perustelujen kera – tai kysyä yhtiön asioista. Myös varsinaista kokousta edeltävä tarjoiluosuus antaa hyvän mahdollisuuden vuorovaikutukseen kanssasijoittajien tai johdon kanssa.

Panostajan johtoryhmää Antti Kauppila, Minna Telanne ja Niko Skyttä. Oikealla hallituksen jäsen Tarja Pääkkönen. Alakuvissa allekirjoittanut yhdessä osakkeenomistaja Jari Suutarisen kanssa, oik. alhaalla hallituksen puheenjohtaja Jukka Ala-Mello, Suutarinen ja hallituksen jäsen Tommi Juusela.

Mielestäni oli luontevaa sijoittajana tutustua hallituksen jäseniin, joita en niin hyvin tunne. Panostajan hallitusta on jo pitkään, vuodesta 2011, vetänyt KTM Jukka Ala-Mello, jolla on KHT-tilintarkastajan tausta ja sen jälkeen pitkä kokemus pörssiyhtiö Koneen hallituksen sihteerin tehtävistä 2006-2022.

Tutustuin muutamalla sanalla sekä Ala-Mellon kanssa että OTK Tommi Juuselan kanssa. Juuselaa en ollut aiemmin tavannut. Hän on hallituksen uusin jäsen ja tuonut tervetullutta rotaatiota kokoonpanoon. Juuselan valinta hallitukseen kaksi vuotta sitten lienee luonteva, sillä hänelllä on kokemusta paitsi yritysjohdosta isoissa kotimaisissa pörsiyhtiöissä Nesteellä ja Nokialla myös yritysjärjestelykokemusta lakitoimisto Shearman & Sterlingillä Lontoossa ja New Yorkissa 1999-2004.

Tarja Pääkkönen on tekniikan tohtori ja hän tuo hallitustyöhön osaamista it- ja ohjelmistoyhtiöistä. Pääkkönen on ollut Panostajan hallituksessa vuodesta 2016 ja kuulunut aiemmin muun muassa Itellan (nyk. Posti) ja Nokia Mobile Phonesin johtoryhmiin.

Kiinnostava tapaamani henkilö oli myös osakkeenomistaja Jari Suutarinen Sonkajärveltä Pohjois-Savosta. Hän on ollut omistaja jo 2000-luvun alkuvuosista lähtien. Pitkän päivätyön paikallisena rautakauppiaana tehnyt Suutarinen omistaa myös monia muita osakkeita, kuten Keskoa ja Kemiraa.

Savolainen sosiaalisuus on täysin tervetullutta Hämeen suuntaan!

Osakkeenomistaja Kekki (ei kuvassa) kertoi puolestaan aloittaneensa yhtiökokouskauden jo Musti Groupin yhtiökouksesta 30.1.2023. Musti päättää tilinsä kuukautta ennen Panostajaa eli syyskuussa.

Toimitusjohtaja Tapio Tommila esitteli tilikauden keskeiset tapahtumat, jonka jälkeen oli osakkeenomistajien kysymysten vuoro. Kokouksen puheenjohtajana toimi asianajaja Lassi Kettula ja sihteerinä asianajaja Tommi Härmä.

Kannattaa kysyä – ja käyttää pelisilmää

Varsinaisessa kokouksessa puheenvuoroa voi ja kannattaa pyytää, jos osakkaalla on käsiteltävään asiaan liittyyvää kysyttävää tai kommentoitavaa. Toki kannattaa käyttää myös pelisilmää, ettei kokous mene turhaksi jaaritteluksi. Näin käy ajoittain isoissa yhtiökokouksissa – varsinkin silloin, kun yhtiöllä on ollut haastavaa liiketoiminnassa tai julkisuudessa.

Mielestäni avoin vuorovaikutus on enemmän hyvä kuin huono asia. Kaikki johtajat – onpa kyse hallituksesta tai johtoryhmästä – eivät välttämättä seuraa sijoittajien keskusteluita verkossa tai sosiaalisessa mediassa, joten yhtiökokouksessa tähdelliset näkemykset saa varmimmin välitettyä päätöksentekijöille.

Minusta Panostajan yhtiökokouksessa käytettiin hyviä puheenvuoroja. Kysyttiin muun muassa siitä, miten Panostaja etsii uusia sijoituskohteita. Samoin kysyttiin markkinointikustannuksista, kun tytäryhtiö Granon brändi näkyy usein urheilutapahtumissa. Edelleen kysyttiin, onko CoreHW etsimässä rahoitusta kasvuun. Allekirjoittanut pyysi avaamaan 0,03 euron osakekohtaista osingonjakoehdotusta.

Näihin kaikkiin saatiin vastauksia.

Tommila kertoi, että yhtiön kolmen hengen sijoitustiimi seuloo ostokohteita. Tiimi on itse aktiivisemmin yhteydessä potentiaalisiin ostokohteisiin kuin mahdolliset ostokohteet heihin. Usein tapaamisissa on myös uuden AdNet-verkoston neuvonantaja mukana, koska heillä on erityisosaamista ohjelmisto- ja palvelualan yrityksistä.

Tommila ei nostaisi markkinointikustannuksia keihäänkärjeksi, vaan pitää Granon näkymistä urheilutapahtumissa luontevana, koska yhtiö tekee tapahtumien kanssa tiivistä markkinointiyhteistyötä tuottamalla aineistoja.

CoreHW:lla on puolestaan kovat ambitiotasot kasvun osalta, mikä voi vaatia myös rahoituskierroksia.

Ennen kokousta tarjolla oli niin suolaisia kuin makeita herkkuja pikkunälkään.

Voitonjakokysymystä avasi luonnollisesti hallituksen puheenjohtaja Jukka Ala-Mello, koska voitonjakoesitys kuuluu hallituksen toimenkuvaan.

Hänen mukaansa Panostaja on pyrkinyt tasaiseen osingonjakoon ja samalla on haluttu pitää valtuutus lisäosinkoon. Päättyneeltä tilikaudelta yhtiökokous päätti maksaa varsinaista osinkoa saman verran kuin vuosi sitten, eli kolme senttiä osakkeelta, yhteensä 1,6 miljoonaa euroa. Osinko maksettiin osakkaille 16.2.

Ala-Mello kertoi, että yhtiössä on haluttu pitää myös valtuutus lisäosinkoon, enimmäismäärältään 4,7 miljoonaa euroa. Viime kesänä vastaavaa valtuutusta käytettiin, kun yhtiö maksoi lisäosinkoa voitollisen SokoPro-yritysmyynnin jälkeen 0,05 euroa osakkeelta, yhteensä 2,62 miljoonaa euroa.

Hallituksen puheenjohtaja muistutti, että tase halutaan pitää sillä tasolla, että toimintaa pystytään kehittämään. Hallituksella on myös valtuutus ostaa omia osakkeita, vaikka valtuutusta ei ole käytetty vuosiin.

Kokousosuus kesti kaikkiaan noin tunnin. Kokouksessa oli edustettuna 47 osakkeenomistajaa ja 31,79 miljoonaa ääntä ja osaketta, eli noin 60 prosenttia kaikista osakkeista.

Kokous oli hyvä kokemus ja tulipa erään osakkaan kanssa puheeksi sekin, mille kaikille pörssiyhtiöille Tampereen seutu on keskeinen toimintapaikka. Näitä ovat Panostajan lisäksi ainakin Nokian Renkaat, Elecster, Gofore, Vincit, Noho Patrners ja Tamtron.

Tampereen katukuvaa on muuttanut paitsi Nokia Arena myös raitiovaunu eli ratikka elokuusta 2021 lähtien.

Videotallenne toimitusjohtajan katsauksesta on nähtävissä täällä.

Kuvat ja teksti: Henri Elo

Kirjoittaja omistaa Panostajan osakkeita. Kirjoitus ei sisällä sijoitussuosituksia.

Kommentoi
Ylös
>