Sijoittajaystävälliseksi vaihtoehdoksi Asuntosäästön tekee sen toimintamalli: sijoittajille maksetaan vuokratuloon perustuvaa kiinteää osinkoa. Listaamattoman yhtiön osinkoon kohdistuu kevyempi verotus, josta johtuen 75 prosenttia maksettavasta tuotosta on verovapaata. Näin ollen efektiivinen veroaste on vain 7,5 prosenttia.
Yhtiön omistajien tuotoksi jää sijoitustoiminnan kulujen ja sijoittajille maksetun osingon jälkeen viivan alle jäävä osuus. Perinteinen transaktio- ja hallinointikuluihin sidottu sijoitustoiminta on tehty siis hieman eri näkökulmasta, sijoittajaystävällisemmin.
Kuinka paljon yhtiö maksaa osinkoa nykymarkkinassa?
Asuntomarkkinan hiljentyminen on avannut Asuntosäästölle hyviä mahdollisuuksia hankkia uusia asuntoja alle markkinahinnan, kun kilpailua on vähemmän ja neuvotteluasema parempi. Yhtiöllä on mahdollisuus ostaa kohteita käteisellä. Se tuo suoraa kilpailuetua kohteiden hintatarjouksissa ja suojaa korkojen nousua vastaan.
Asuntosijoittaminen on pitkäjänteistä toimintaa. Pitkällä aikavälillä hintojen arvioidaan palaavan nousu-uralle, joskin aiempaa hitaammin.
Vaikka asuntojen hinnat ovat yleisellä tasolla hieman laskeneet, se ei juurikaan vaikuta asuntosäästön liiketoimintaan, sillä sijoittajille maksettava tuotto perustuu vuokratuloon.
Asuntojen hintojen muutokset ovat olleet maltillisia maakunnissa ja erityisesti hieman vanhemmissa asunnoissa verrattuna PK-seutuun ja uudiskohteisiin, joita varten on otettu keskimäärin enemmän yhtiölainaa. Asuntosäästön portfolio painottuu erityisesti maakuntien keskuskaupunkeihin.
Korkotaso on viime kuukausina kohonnut korkean inflaation vuoksi. Euroopan keskuspankki on nostanut useaan otteeseen keskeisiä ohjauskorkoja. Yleisin asuntolainojen viitekorko, 12 kuukauden euribor, on ollut ajoittain jo lähes neljä prosenttia.
Historiallisesti korkotaso ei ole epätavallisen korkea. Nyt kuitenkin totutellaan uuteen normaaliin, jossa rahalla on taas hinta poikkeuksellisten nollakorkoaikojen jälkeen. Asuntosäästö hyödyntää lainarahaa liiketoiminnassa, mutta on varautunut korkeaan korkotasoon. Lainarahoituksesta 100 prosenttia on korkosuojattu.
Asuntosäästön omavaisuusaste on kasvanut vuoden ensimmäisellä kvartaalilla ja on 43,7 prosenttia. Yhtiön tavoite on saavuttaa 60-70 prosentin omavaraisuusaste noin vuoden kuluessa. Asuntojen vuokrausaste Q1/2023 lopulla oli peräti 98,4 prosenttia. Kiinteistösijoitusalalla hyvä lukema on 95 prosenttia.
Saavuttanut tuottotavoitteet jo 22 kvartaalia putkeen
Asuntosäästö on yltänyt tuottotavoitteeseen jo 22 vuosineljännestä peräkkäin. Asunnon vuosittaisen tuottoprosentin on oltava yhtiön arvion mukaan yli kuusi prosenttia, jotta se valikoituu asuntoportfolioon. Asuntosäästön maksamat osingot koostuvat vuokratulosta. Se tuo ennustettavuutta osingonmaksuun.
Tuotonlaskenta alkaa sijoituksen jälkeisestä täydestä vuosineljänneksestä. Merkintäajan on oltava yli kolme kuukautta, jotta sijoittaja on oikeutettu osinkoon. Merkinnän voi tehdä yhtiön verkkopalvelussa. Osakkeiden merkinnästä ei veloiteta transaktio- tai ylläpitokuluja. Kuluvan kvartaalin viimeinen merkintäpäivä on 30. maaliskuuta.
Asuntosäästö kasvatti alkuvuoden kuluessa portfoliotaan 15 asunnolla. Yhtiö omistaa nyt noin 200 asuntoa. Asuntoportfolion koko on yhteensä 11,5 miljoonaa euroa. Portfolio on hajautettu melko tasaisesti erikokoisiin asuntoihin, yksiöistä isompiin perheasuntoihin.
Asuntoportfolio keskittyy opiskelijakaupunkeihin ja maakuntakeskuksiin, kuten Jyväskylään, Kuopioon, Turkuun ja Mikkeliin. Yhtiöllä on asuntoja kymmenellä eri paikkakunnalla. Pääkaupunkiseudun kohteiden osuus on matala portfoliossa.
Asuntosäästöön voi sijoittaa merkitsemällä yhtiön etuoikeutettuja D-osakkeita. Niiden osinkotuotto määräytyy merkintäajan mukaan. Mikäli merkintäaika on yli 12 kuukautta, niin osinkotuotto on 7,0 prosenttia vuodessa. Sitä lyhyemmän merkintäajan osinkotuotto vaihtelee 4,0 – 6,0 prosentin välillä.
Asuntosäästön toimintaan ja sijoittamaan pääset osoitteessa www.asuntosaasto.fi
