Tuusulalainen perheenäiti lähetti minulle helmikuussa viestiä ja kysyi, miksi hänellä on pelkkä sähkönsiirron perusmaksu 64 euroa kuukaudessa. Kysyin, mikä sulake hänellä on. ”Joo, mulla on isompi sulake, jota ei kannata vaihtaa pienempään nyt kun on sähköauto.”
Kun katsotaan Suomen isoimman sähkönsiirtoyhtiön Carunan hinnastoja, hintaerot sulakekoon kasvaessa ovat yhtiöiden välillä todella suuret.
Aika jännä että Espoossa Carunalla sama siirron perusmaksu sulakkeesta huolimatta!! Tätäkö tarkoitit?
Kyllä, tätä tarkoitin. Asia avautuu Carunan tytäryhtiöiden hinnastoista. Caruna Oy hallinnoi maakuntapainotteisia alueita käsittäen myös useita kaupunkeja ja kasvukeskuksia. Caruna Espoo käsittää puolestaan Espoon, Kirkkonummen, Kauniaisen ja Joensuun keskustan.
Kyse on toimialasta, joka on säännelty alueellinen monopoli, eli verkkoyhtiöitä ei voi kilpailuttaa – muutoin kuin asuinpakkaa vaihtamalla. Toimintaa valvoo ja sääntelee Energiavirasto eduskunnan lainsäädännön pohjalta.
Mistä on tultu?
Tausta on se, että sähkömarkkinasääntelyä muutettiin vuonna 2013.
Samoihin aikoihin energiayhtiö Fortum myi Suomen sähkönsiirtoverkot (nyk. Caruna) kovaan hintaan pääasiassa kansainvälisille sijoittajille. Verkoilla on tehty kauppaa sijoittajien kesken senkin jälkeen. Toisen suuren sähköverkkoyhtiön Elenian tarina hinnannostoineen ja omistuksen myynteineen ulkomaille on samankaltainen.
Carunan verkot sijaitsevat pääasiassa Etelä-, Lounais- ja Länsi-Suomessa, Elenian puolestaan Hämeessä, Pirkanmaalla, Keski-Suomessa ja Pohjanmaalla.
Vertailun vuoksi, edellä mainittu kuukausimaksu 35 ampeerin pääsulakkeella on esimerkiksi Vantaalla 10 euroa (kausisiirto 63 A saakka) ja maakuntapainotteisella verkkoyhtiö Elenialla 74 euroa (Vuodenaikasiirto-tuote). Erot yhtiöiden ja alueiden välillä ovat todella isoja.
Verkkoyhtiöt velvoitettiin kymmenen vuoden takaisessa lakiuudistuksessa investoimaan ja niille sallittiin huomattavasti isompi tuotto kuin aiemmin. Siitä alkoi hinnannostokierre.
Ydinongelma on se, että esimerkiksi Carunan tapauksessa päätökset verkkojen myynnistä lähtien on tehty Espoossa, mutta yhtiön investointistrategiassa muu Suomi (Caruna Oy) on alue, jossa tehdään valtaosa bisneksestä. Samaan aikaan kotipesässä (Caruna Espoon verkkoalue) on pidetty yhtiörakenteen varjolla täysin eri hinnat ja Caruna Oy:n hintoja on nostettu reilusti.
Myös Carunan ainoan suomalaisomistajan Työeläkeyhtiö Elon pääpaikka on Espoossa. Edelleen Suomen pääministeri lainsäädäntöä uudistettaessa ja Fortumin verkot – espoolaisen Fortumin aloitteesta – myytäessä oli tai on ollut lehtitietojen mukaan espoolainen.
Samalla kuitenkin Caruna Oy:ssä on paljon Espoon ja Kirkkonummen kaltaisia taajama-alueita, joissa investointitarve on ollut vähäinen. Tällaisia ovat esimerkiksi Tuusula, Järvenpää, Hyvinkää, Lohja, Salo, Paimio, Kaarina ja Raisio.
Toisin sanoen, yhtiö tekee erittäin rahakasta* bisnestä niin, että Caruna Oy:n taajama-alueiden asiakkaat käytännössä kustantavat sekä Espoon halvat hinnat, isoimman osan konsernin voitonjaosta että haja-asutusalueiden verkkorakentamisen – verrattuna tilanteeseen, jossa konserni noudattaisi yhtenäistä hinnoittelua.
*) Caruna Oy:n liikevoittoprosentti 2022 oli 47,2 (46,8) ja yhtiö maksoi omistajilleen konserniavustusta 119 (135) miljoonaa euroa ja korkotuottoja saman konsernin yrityksille 27,3 (28,6) milj. euroa
Kaikkein selkeintä, perustelluinta ja bisneksen kannalta toimivinta mielestäni olisi, että koko konsernissa olisi sama hinnasto, jolloin hyvän ostovoiman espoolaiset maksaisivat hieman nykyistä korkeampia hintoja ja Caruna Oy:n asiakkaat hieman nykyistä matalampia hintoja.
Tämä edistäisi myös vihreää siirtymää verrattuna nykytilanteeseen, jossa hintaerot ovat todella isoja. Sähköauton hankkimista harkitseva varmasti miettii kaksi kertaa, miksi minun asuinalueella on jopa 5-kertaiset perusmaksut pääsulakkeen ampeerikoon kasvaessa.
Tilanne asettaa haasteen myös Energiavirastolle ja ylipäänsä lainsäädännölle – varsinkin sitä taustaa vasten, että lainsäädäntöä aikanaan uudistettaessa ja Fortumin verkot myytäessä annettiin valtion ja Fortumin johtoa myöten ymmärtää, että mikään ei muutu Carunan asiakkaan kannalta.
Käytännössä vasta lakiuudistuksen 2013 jälkeen Caruna-konsernin sisäiset hintaerot on kasvatettu todella isoiksi ja loppua ei näy. Caruna Oy on alan regulaatiossa eli sääntelyssä niin sanotusti alijäämäinen, eli se pystynee tekemään lähivuosina kahdeksan prosentin maksimihinnan korotuksia per vuosi.
Alueiden eriarvoisuus kasvaa
Sähkönsiirrolla on huomattava merkitys myös eduskuntavaalien kannalta, koska eduskunta viime kädessä säätelee toimialaa. Merkitystä nostaa se, että kyse on monopoli-infra-alasta, joka koskettaa kaikkia kansalaisia ja jonka palvelut ovat luonteeltaan välttämättömyyshyödykkeitä.
Muuttunut lainsäädäntö ja yksityistämiskehitys ovat johtaneet voimakkaisiin hinnannousuihin ja alueiden eriarvoistumiseen asuinkustannusten näkökulmasta.
Toki samaan aikaan verkkoja on parannettu, mutta se ei tee oikeudenmukaiseksi nykyisenkaltaisia hinnoitteluolosuhteita. Caruna on valinnut strategian, jossa haja-asutusalueille on investoitu erittäin voimakkaasti ja saatu sitä kautta kasvatettua Caruna Oy:n pääomaa, joka toimii hintojen noston perustana regulaation niin sanotussa sallitun tuoton laskennassa.
Joulukuussa haastattelemamme Carunan johto kertoi arvioivansa myös yhtiörakenteen muutoksia aika ajoin. Tämä on yleisellä tasolla hyvä asia, mitä se sitten käytännössä tarkoittaakaan. Vrt. juttu 27.12.23
Lintilän tärkeä uudistus – ongelmana korkotason nousu
Kirjoitimme 18.2.2022 työ- ja elinkeinoministeri Mika Lintilän johtamasta uudistuksesta ja lakimuutoksesta, jossa jakeluverkkoyhtiöiden kohtuullista tuottoa sitoutuneelle pääomalle laskettiin parametrimuutoksien kautta 5,35 prosentista vuonna 2021 noin 4,0 prosenttiin vuonna 2022. Vrt. juttumme 18.2.22 ja TEM:n tiedote 15.7.21.
Ilman uudistusta tilanne olisi kuluttajan kannalta nyt katastrofaalinen. Vaikea se on muutenkin.
Uudistuksessa asiakashintojen vuosikorotuksen maksimi alennettiin 15 prosentista kahdeksaan prosenttiin. Tämän lisäksi regulaation niin sanottuja yksikköhintoja päivitettiin ottaen huomioon investointikustannusten lasku vuodesta 2016 lähtien. Samoin toimitusvarmuusvaatimusten takarajaa myöhennettiin kahdeksalla vuodella vuoteen 2036.
Riippumatta vuoden 2021 lakiuudistuksesta nykyinen korkotason nousu tuo kuluttajalle uuden ongelman.
Tänä vuonna (2023) niin sanottu kohtuullinen tuotto verkkoyhtiöille on jopa 2,1 prosenttiyksikköä viime vuotta korkeampi eli noin 6,1 prosenttia. Tämä johtuu pääasiassa yleisestä koronnoususta.
Sama kehitys jatkunee ensi vuonna, koska valtionlainan jälkimarkkinakorko on jatkanut noin 1,4 prosenttiyksikön nousussa kuluvan vuoden määräytymisjakson (huhti-syyskuu vuonna 2022) jälkeen.
Viime määräytymisjaksolla se oli 1,76 prosenttia ja tällä hetkellä korko on 3,12 prosenttia.
Yhteensä jakeluverkkoyhtiöiden käyvän arvon mukainen, regulaatiossa käytettävä sijoitettu pääoma (oma pääoma + korollinen vieras pääoma) oli vuoden 2021 lopussa 11,75 miljardia euroa, jossa Caruna Oy on suurin 2,57 miljardilla.
Koronnousun merkityksestä kertoo se, että 3,1 prosenttiyksikön nousu valtionlainan korossa reilun vuoden aikana tarkoittaa jakeluverkkoyhtiöille jopa noin 360 miljoonan euron hinnankorotusvaraa vuodesta 2022 vuoteen 2024, ellei muita tekijöitä huomioida.
Yhtiöiden vuosiliikevaihdosta 360 miljoonaa on jopa 15 prosenttiyksikköä. Karkeasti sanottuna viimeisen reilun vuoden aikana tapahtunut yleinen koronnousu nostaa verkkoyhtiöiden hinnankorotusvaraa jopa 15 prosenttia.
Se on todella paljon, kun otetaan huomioon alan isojen toimijoiden muutenkin erinomainen kannattavuus ja talous.
Energiavirasto viilaa mallia
Tänä keväänä Energiavirasto on julkaissut muutosehdotukset liittyen verkkotoimijoiden hinnoittelun valvonnan suuntaviivoiksi valvontajaksolle 2024-2027 ja 2028-2031. Vrt. tiedote 3.3.2023
Tämä uudistus ei suoraan liity mainittuun koronnousun asiakashintoja ja hinnankorotusvaraa nostavaan vaikutukseen.
Vuonna 2024 alkavalla valvontamenetelmäjaksolla keskeisiä tavoitteita ovat toiminnan kehittäminen ja kokonaistehokkuus. Verkkovalvonnan keskeiset lähtökohdat ovat verkkotoiminnan hinnoittelun kohtuullisuus ja korkea toimitusvarmuus. – tiedote 3.3.
Energiaviraston johtava asiantuntija Tiina Karppinen kertoo SalkunRakentajalle, että suuntaviivojen mukaiset menetelmämuutokset olisivat vaikuttaneet negatiivisesti sähkön jakeluverkonhaltijoiden hinnoitteluvaraan vuositasolla noin 130 miljoonaa euroa vuonna 2021, mutta menetelmien parametripäivitysten yhteisvaikutus on noin 90 miljoonaa euroa toiseen suuntaan, jolloin nettovaikutus on 40 miljoonaa euroa negatiivinen.
Toisin sanoen menetelmämuutokset ja päivitykset vaikuttaisivat sähkön jakeluverkkotoiminnan liikevaihtoon sitä hieman alentaen.
Energiavirasto tulee kesään mennessä tekemään vielä tarkempaa vaikutusten arviointia, jossa ennustetaan menetelmämuutosten vaikutuksia myös yhtiötasolla. – Karppinen
Kokonaistilannetta verkkotoimijoiden hinnoittelun kirjavuuden osalta nämä päivitykset tuskin muuttavat, mutta toki on hyvä, että virasto kehittää menetelmiä.
