Makrotalous

Ekonomisti varoittaa: Edessä voi olla odotuksia syvempi taantuma

Korkojen noustessa edessä voi olla myös odotuksia syvempi taantuma, varoittaa Keskuskauppakamarin pääekonomisti.

Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist
Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist. Kuva: Liisa Takala.

Kuluttajahintojen nousu vauhdittui uudelleen helmikuussa pienen tauon jälkeen. Tilastokeskuksen mukaan kuluttajahintojen vuosimuutos oli helmikuussa 8,8 prosenttia. kun tammikuussa inflaatio oli 8,4 prosenettia.

Helmikuussa kuluttajahintoja nosti vuoden takaiseen verrattuna eniten sähkön hinnan, asuntolainojen keskikoron ja kulutusluottojen korkojen nousu.

Tammikuussa inflaatio oli siis vain hetkellisesti taittunut laskuun, mutta helmikuu osoitti, ettei lasku ollut vielä kestävällä pohjalla.

”Jälleen kerran inflaatio osoittautui ennakoitua sitkeämmäksi, ja kuluttajahintojen kallistuminen kiihtyi uudelleen. Vaikka kovimmat inflaatioluvut ovat kevään kuluessa lähes varmasti jäämässä taakse, ovat hintapaineet osoittaneet sitkeytensä, eikä aiemmilta vuosilta tuttua matalaa ja turvallisen tasaista inflaatiota ole näköpiirissä vielä pitkiin aikoihin”, kertoo Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist.

Kuukausitasolla inflaatiota puski ylöspäin erityisesti ruoan kallistuminen ja asuntolainojen korkojen äkkijyrkkä nousu. Ruoan ja alkoholittomien juomien hinnat nousivat viime vuoteen verrattuna ennätykselliset 16,3 prosenttia. Myös kuukausitasolla nousua kertyi 2,3 prosenttia, mikä on selvästi tavanomaista enemmän.

Appelqvistin mukaan inflaation ennakoitu hidastuminen lähikuukausina perustuu siihen laskennalliseen tosiasiaan, että jatkossa vertailukohtana tulee olemaan jo valmiiksi kohonnut hintataso viime vuodelta, mikä jarruttaa hintojen nousutahtia. Inflaation hidastuminen ei siten tarkoita automaattisesti sitä, että hintapaineet olisivat poistuneet, vaan kuukausitasolla hinnat voivat yhä nousta.

”Itse asiassa helmikuussa nähtiin edelleen huolestuttavan laaja-alaista hintojen kallistumista monissa hyödykeryhmissä niin tavaroissa kuin palveluissakin”, sanoo Appelqvist.

Riskinä rahapolitiikan rajumpi kiristyminen

Ruuan ja energian hinnoista putsattu niin sanottu pohjainflaatio jatkoi jyrkässä nousussa ja päätyi helmikuussa jo 6,6 prosenttiin. Sen sijaan pitkään inflaatiota kirittänyt kallis bensa ei enää nostanut vuositasolla inflaatiota, koska bensa oli helmikuussa likimain saman hintaista kuin vuosi sitten.

Maalikuussa polttonesteiden vaikutus kokonaisinflaatioon kääntyy jo selvästi negatiiviseksi, kun vertailutaso viime vuodelta on tuntuvasti aiempaa korkeampi.

Appelqvist arvioi, että kesää kohti mentäessä inflaatiota hidastava vaikutus kasvaa entisestään. Tosin palkkakehitys ylläpitää inflaatiopaineita.

”Varsinaisesti hallitsemattomasta hintojen ja palkkojen samanaikaisesta syöksykierteestä ei ole Suomessa merkkejä, enkä jaksa uskoa sellaiseen. Viime aikoina tehdyt palkkojen sopimuskorotukset ovat silti niin korkeita, että ne ylläpitävät keskuspankin tavoitetasoa korkeampaa inflaatiota myös pidemmällä aikavälillä.”

Appelqvistin mukaan yksi isoja talouden riskejä on mahdollisuus ennakoitua rajummasta rahapolitiikan kiristymisestä, jos kuluttajahintojen nousua ei muuten saada kuriin.

”Jos korot nousevat odotuksia enemmän, saattaa edessä olla myös odotuksia syvempi tai pidempi taantuma”, hän varoittaa.

Pankkisektorin ongelmat saattavat muuttaa rahapolitiikan suunnan

Korkopaineet ovat kuitenkin olleet viime päivinä laskussa, kun esimerkiksi USA:n valtiolainojen jälkimarkkinakorot ovat laskeneet voimakkaasti.

Syynä on Yhdysvalloissa pankkisektoria ravisteleva kriisi, jossa kolme merkittävää amerikkalaispankkia on joutunut lopettamaan toimintansa. Kyseessä on Yhdysvaltain historian toiseksi pahin pankkikriisi.

Kalifornialainen Silicon Valley Bank (SVB) joutui talletuspaon kohteeksi maaliskuun alkupuolella 2023. Yhdysvaltain talletussuojaviranomainen otti pankin haltuun 10. maaliskuuta. SVB oli Yhdysvaltain 16. suurin pankki. Valtaosa pankin asiakkaista oli startup-yrityksiä.

Yhdysvaltain viranomaiset sulkivat 12. maaliskuuta myös newyorkilaisen Signature Bankin. Kaatuneiden pankkien joukossa on myös kryptoalan toimijoiden kumppanina toiminut Silvergate.

Vaikeuksia on nyt Euroopassakin, kun perinteikkään sveitsiläisen jättipankki Credit Suissen tulos kääntyi tappiolliseksi viime vuonna. Pankin riskirahoitussijoitukset tuottivat isot tappiot, ja tänä vuonna tappio on syventynyt.

Credit Suissen pääomistaja Saudi National Bank ilmoitti keskiviikkona, ettei se enää aio pääomittaa pankkia.

Nyt markkinoilla pelätään sveitsiläispankin maksukyvyttömyyttä ja siksi pankin luottoriskijohdannaiset ovat nousseet rajusti.

Markkinoilla pelätään pankkisektorin dominoefektiä, joka alkaisi vähitellen kaataa yhä uusia pankkeja. Siksi sijoittajat siirtävät varojaan turvasatamiin, esimerkiksi USA:n velkakirjoihin, joiden korot ovat siksi laskeneet.

Mikäli pankkisektorin ongelmat laajenevat, saattavat keskuspankit molemmin puolin Atlanttia joutua hillitsemään ohjauskoron nostosuunnitelmia.

Pankkikriisi ja luottolama voisi aiheuttaa kansainvälisen taantuman. Eli se olisi toinen mahdollinen skenaario taantumalle rahapolitiikan kiristymisen lisäksi.

Kommentoi
Ylös
>