Euro on vahvistunut suhteessa dollariin selvästi viimeisen puolen vuoden aikana. Syyskuun lopulla euron vaihtokurssi dollariin nähden oli valahtanut alle pariteetin, 0,96 dollariin. Nyt kurssi on kivunnut 1,08 dollariin.
Taustalla on euroalueen ja Yhdysvaltojen keskuspankkien erkaantuvat rahapolitiikat. Vaikka USA:n keskuspankki taistelee edelleen korkeaa inflaatiota vastaan, on keskuspankin pääjohtajan, Jerome Powellin, viimeaikaisia lausuntoja tulkittu aiempaa ”kyyhkysmäisemmiksi.
Yhdysvaltain keskuspankki Fed nosti viime viikolla odotetusti ohjauskorkoa 25 korkopistettä eli 0,25 prosenttiyksikköä. Se oli markkinoiden konsensusennuste, vaikka osa pankeista odotti ohjauskoron pysyvän ennallaan. Ohjauskorko on korkopäätöksen jälkeen 4,75-5,00 prosenttia. Se on korkein lokakuun 2007 jälkeen.
Fedin korkopäätös oli haastava. Korkean inflaation lisäksi keskuspankki huomioi pankkitoimialan ongelmat. Fedin pääjohtaja Jerome Powell totesi keskiviikon lehdistötilaisuudessa, että pankkiongelmat vastaavat ohjauskoron nostoa luottomarkkinan kiristymisen vuoksi.
Powell korosti, että vielä on liian aikaista arvioida pankkikriisin vaikutuksia makrotalouteen. Vaikutukset ovat kuitenkin todennäköisesti merkittäviä. Koronnosto ei ollut itsestään selvä keskiviikkona. Keskuspankki harkitsi myös koronnoston jättämistä väliin edellisellä viikolla.
Euroalueella EKP sen sijaan jatkaa tiukkaa rahapolitiikan kiristyslinjaa. Euroopan keskuspankki nosti viimeksi ohjauskorkoja 50 korkopistettä.
Tässä rahapolitiikan kiristyslinjan aste-erossa on yksi tekijä, joka vahvistaa euroa.
”Mikäli Fedin koronnostot ovat jo päättymässä ja EKP jatkaa haukkamaisena, euro voi edelleen vahvistua nykytasoilta”, toteaa Nordean ekonomisti Kristian Nummelin pankin aamukatsauksessa.
Nummelinin mukaan osaltaan dollarin heikentymispotentiaalia silti rajaa se, että Fediltä hinnoitellaan vuoden loppuun jo yli 60 korkopistettä laskuja verrattuna nykyiseen ohjauskorkoon, kun taas EKP:lta hinnoissa on liki 50 korkopistettä koronnostoja.
Eikä EKP:n haukkamaisuuden jatkumisesta ole täyttä varmuutta. Nummelinin mukaan euroalueen luotonanto on Yhdysvaltoja pankkivetoisempaa, minkä vuoksi luotonannon kiristyminen voi iskeä euroalueeseen kovemmin. USA:n alueelliset pankit ovat kuitenkin pankkimyllerryksen keskiössä ja ne ovat myös merkittäviä luotonantajia.
”Kun keskuspankkien koronnostosykli lähenee loppuaan ja tilanteet vaihtelevat nopeasti, on lupa odottaa heiluntaa myös valuuttamarkkinoilla”, Nummelin ennustaa.
Nordean perusodotus on, että Fed voi jatkaa yhä koronnostojaan ja nostaa korkoa korkeammalle kuin korkopolku näyttää tai markkinat hinnoittelevat.
”Tämän tulisi tukea dollaria vielä lähiaikoina, ja euron tulisi suunnata korkeammalle vasta myöhemmin, mutta epävarmuus tästä on kasvanut”, ekonomisti toteaa.
Jos pankkikriisi eskaloituu Yhdysvalloissa, on tie auki euron edelleen vahvistumiselle.
”Mikäli kuitenkin liikepankkien ongelmien nähdään keskittyvän Yhdysvaltoihin, vaikutus olisi suurempi Fedin tuleviin koronnostoihin EKP:hen verrattuna, ja näin ollen muutos korkoerossa puoltaisi euron vahvistumista. Tämä näyttää skenaario näyttää nyt aiempaa todennäköisemmältä.”
Jos taas kävisi niin kriisi alkaisi näkyä koko maailmantaloudessa, dollari todennäköisesti vahvistuisi turvasatamakysynnän vuoksi, vaikka ongelmat alkaisivat Yhdysvalloista.
”Jos euroalueen pankit ovat huolien keskiössä, painuisi eurotaala vielä selvästi nykyistä alemmas”, Nummelin toteaa.
