Makrotalous

Euroopan keskuspankilta odotettu koronnosto

EKP tarjoaa tarvittaessa pankeille likviditeettia.

Euroopan keskuspankki (EKP) nosti torstaina ohjauskorkoja 50 korkopistettä. Talletuskorko nousi kolmeen prosenttiin, perusrahoitusoperaatioiden korko 3,50 prosenttiin ja maksuvalmiusluoton korko 3,75 prosenttiin.

50 korkopisteen koronnosto yllätti jotkut analyytikot, jotka odottivat keskuspankin olevan varovaisempi sveitsiläispankki Credit Suissen ongelmien vuoksi. Credit Suissen ongelmien hoitaminen on kuitenkin Euroopan keskuspankkia enemmän Sveitsin keskuspankin tehtävä. Sveitsin keskuspankki lainaa 54 miljardin dollaria Credit Suisselle.

Euroopan keskuspankin pääjohtaja Christine Lagarde antoi torstain lehdistötilaisuudessa ymmärtää, että keskuspankki on harkitsevainen seuraavien korkopäätösten suhteen. Hän korosti, että keskuspankki on tarvittaessa valmis tarjoamaan likviditeettiä pankeille. EKP perustaa seuraavat korkopäätöksensä makrotalouden tilastoihin. Lagarde kertoi, että tällä hetkellä ei ole mahdollista arvioida tulevia korkopäätöksiä.

Koronnosto-odotukset ovat heikentyneet merkittävästi pankkien ongelmien vuoksi. Markkina hinnoittelee keskuspankin korkotason huippua vain hieman yli kolmeen prosenttiin eli lähelle tämän hetken korkotasoa.

Saksan 10 vuoden valtionlainan tuotto laski korkopäätöksen jälkeen 2,19 prosentista 2,13 prosenttiin. Perjantaina aamupäivällä tuotto on noin 2,27 prosenttia.

Euroopan keskuspankin korkopäätös kasvatti todennäköisyyttä sille, että myös Fed jatkaa koronnostojen tiellä. Käytännössä vaihtoehdot ovat joko 25 tai 50 korkopisteen koronnosto. Seuraava Fedin korkopäätös on 22. maaliskuuta.

Fedin ohjauskorko on nyt 4,50-4,75 prosenttia. Markkinoiden hinnoittelun perusteella 25 korkopisteen koronnoston todennäköisyys on 86,4 prosenttia. 50 korkopisteen koronnostoa ei hinnoitella, vaan markkina hinnoittelee 13,6 prosentin todennäköisyyden sille, että ohjauskorko pidettäisiin ennallaan.

Euroopan keskuspankin korkopäätös osoittaa, että keskuspankki pitäytyy mandaatissaan, joka on hintavakaus. Euroalueen inflaatio on edelleen liian korkea. Kuluttajahinnat kallistuivat helmikuussa peräti 8,5 prosenttia vuodessa. Pohjainflaatio oli 5,6 prosenttia vuodessa.

Rahapolitiikan päätösten kannalta tilanne on kuitenkin haastava, koska pankkikriisin todennäköisyys on kasvanut. Lagarden mukaan euroalueen pankkien pääoma ja likviditeetti on vahva. Tarvittaessa keskuspankki voisi tukea mahdollisia ongelmapankkeja lainojen avulla.

Kommentoi
Ylös
>