Tilastokeskuksen mukaan kuluttajahintojen vuosimuutos oli helmikuussa 8,8 prosenttia. Tammikuussa inflaatio oli 8,4 prosenttia. Inflaation kiihtyminen tammikuusta helmikuulle johtui muun muassa asuntolainojen keskikoron ja kaukolämmön hinnan noususta.
Helmikuussa kuluttajahintoja nosti vuoden takaiseen verrattuna eniten sähkön hinnan, asuntolainojen keskikoron ja kulutusluottojen korkojen nousu.
Kuluttajahintojen nousu on ollut historiallisen korkeaa – viime vuonna nopeinta melkein 40 vuoteen. Poikkeuksellisen hintakehityksen taustalla oli monta tekijää.
Elinkeinoelämän keskusliiton (Etla) tutkija Ville Kaitila kertoo artikkelissaan, että koronapandemia lykkäsi tuotannollisia investointeja, kun pandemia iski tuotanto- ja logistiikkaketjuihin. Lisäksi Suomessa hintoihin vaikutti heikko viljasato.
”Pian tavaroiden kysynnän voimakas palautuminen kuitenkin yllätti markkinat, ja monista raaka-aineista ja lopputuotteista tuli ylikysyntää, joka purkautui hintapaineina. Tilannetta pahensivat epävarmuus ja toimitushäiriöt, jotka johtuivat Venäjän sotilaallisesta hyökkäyksestä Ukrainaan. Sittemmin muun muassa palkkojen aiempaa ripeämpi nousu on alkanut luoda kysyntäinflaatiota. Keskuspankit ovat reagoineet hintakehitykseen nostamalla ohjauskorkojaan”, Kaitila summaa.
Etlan mukaan inflaatio on odotettua sitkeämpää sorttia eikä korkopolitiikan hintoja hillitsevä vaikutus näy vielä.
Kuluttajahintojen nousun Etla ennustaa olevan 5,5 prosenttia tänä vuonna. Nousu on hieman edellisvuotta hitaampaa. Kokonaisinflaatiota nostavat kuitenkin edelleen asuntolainojen korot ja elintarvikkeiden hintojen nousu. Ensi vuodelle Etla ennustaa inflaation laskevan 2,2 prosenttiin.
Etlan mukaan korkojen nousu iskee erityisen kovaa Pohjoismaihin, joissa omistusasuminen on monia muita maita yleisempää ja asuntolainat vaihtuvakorkoisia. Korkojen nopea nousu syventää ja pitkittää rakentamisen laskusuhdannetta ja supistaa investoinnit prosenttiin tänä vuonna. Vuonna 2024 investointien kasvua kertyy yhden prosentin verran.
Etla ennustaa yksityisen kulutuksen supistuvan puoli prosenttia, mutta loppuvuodesta kulutus voi jo elpyä ja kasvaa ensi vuonna keskimäärin prosentin. Suhteellisen hyvänä pysynyt työllisyystilanne tukee kulutuksen hitaasti alkavaa elpymistä.
Etlan mukaan keskuspankit pystyvät hillitsemään inflaatiota.
Korkoja nostanut rahapolitiikka pysyy kireänä globaalisti. Suurista maista vain Japanissa ja Kiinassa kehitys on ollut poikkeavaa.
Etla odottaa Yhdysvaltain ja Euroopan keskuspankkien nostavan ohjauskorkojaan vielä alkuvuonna. Koronlaskuja sen sijaan on luvassa ensi vuonna inflaation alkaessa hidastua jo kuluvan vuoden loppupuolella.
”Korkoja lasketaan kuitenkin huomattavasti hitaammin kuin mitä niitä on nostettu. Asiantuntijoiden keskuudessa vallitsee laaja yksimielisyys siitä, että rahapolitiikka toimii. Epäilyksistä huolimatta keskuspankit pystyvät siis hillitsemään hintojen nousua ohjauskoron nostoilla. Arviot koronnoston vaikutuksen suuruudesta toki vaihtelevat”, huomauttaa ennusteryhmän tutkija Sakari Lähdemäki.
