Sijoitusstrategiat

Juuso Jokisen sijoitustoiminnassa yhdistyvät numerot ja yhteisöllisyys – “Sijoittamisessa on tärkeä kuunnella toisten ajatuksia”

Juuso on aktiivisesti koonnut yhteen suomalaisia sijoittajia sekä verkossa että kasvokkain.

Juuso Jokinen
Juuso Jokinen

Juuso Jokisen työssä, vapaa-ajalla ja sijoitustoiminnassa yhdistyvät numerot ja yhteisöllisyys epätavallisen voimakkaasti. 

Numeerinen osaaminen ja sosiaalisen älykkyys ovatkin mainio yhdistelmä niin työelämään kuin sijoittamiseen. Juuso ei itse nostaa asiaa esiin, vaan punainen lanka nivoutuu yhteen rivien välistä. Jyväskylästä Juuso kertoo leppoisasti tarinaansa sijoittajana ja suomalaisen sijoittajayhteisön rakentajana.

Suositun sijoittajayhteisön perustaja

Juuso on suositun sijoitusaiheisen niin sanotun Discord-kanavan perustaja. Kanava on yksi suosituimpia sijoitusfoorumeita Suomessa.

Kanava on aihepiireittän jaoteltu keskusteluryhmä, jossa chattaillaan aina verotuksesta vapaa-aikaan sekä kryptoista osakkeisiin. Ryhmään ottavat osaa niin sijoittajat kuin treidaajat. 

“Sosiaalisessa mediassa ryhmästä tuli nopeasti suosittu. Parhaimmillaan ryhmän jäsenmäärä nousi neljään tuhanteen, mutta se oli hieman liikaa. Nykyään ryhmä on suljettu ja ryhmästä putoaa pois, jollei ole käynyt kuukauteen paikalla”, Juuso kertoo.

“Tänä päivänä viikottaisia kävijöitä on pari tuhatta ja aktiivisia keskustelijoita on joitakin satoja. Esimerkiksi yhtiökohtaisissa ketjuissa kanavalla käydään yhtiöiden lukuja hyvinkin tarkkaan lävitse. Ryhmä on täynnä fiksuja kavereita.”

Miten keskustelu rahasta ja sijoittamisesta sujuu?

“Ryhmässä ollaan tosi avoimia rahan suhteen. Ryhmän henki antaa kaikille tilaa keskustella taustasta riippumatta. Monet jäsenet haluavat jakaa ja vaihtaa mielipiteitä sijoittamisesta ja sijoituksista. Ryhmän jäsenten keski-ikä on noin 31-32 vuotta ja keskimääräinen salkun koko on noin 40 000 euroa.”

Ryhmän lisäksi Juuso järjestää ajoittain myös sijoittajatapahtumia. Viime kesänä yhteen kokoontui toista sataa sijoittajaa. Osa tuli paikalle nimimerkillä mutta omilla kasvoillaan.

Sijoittajien kokoamisesta yhteen on tarttunut Juusolle uusia ystäviä. “Yhdelle ryhmässä tutuksi tulleelle olen lähettänyt kutsun omiin kesähäihin”, Juuso hymyilee. 

Häiden rahoitusta on tukenut päivätöiden lisäksi osakesijoittaminen.

Omat osakesijoitukset kvartaalin tähtäimellä

Juuson oma sijoittaminen on sekin yhteisöllistä. Hen sijoitustoimintansa noudattaa strategiaa, joka on kehitetty yhdessä kaveriporukalla. Ryhmässä kullakin on omat osakesalkut ja sijoituspäätökset ovat itsenäisiä, mutta menetelmien perusta on porukassa sama.

“Teen sijoitukset vuosineljänneksen aikajänteellä datalähtöisesti. Eri parametrien perusteella screenaan halpoja osakkeita, joilla on momentumia. Salkussa on kerrallaan 10-20 osaketta ja osa on myyty lyhyeksi”, Juuso avaa.

Datalähtöinen ei kuitenkaan tarkoita teknistä analyysiä, vaan strategia nojaa fundamentteihin eli esimerkiksi yhtiöiden tuloskunnon ja taseen analysointiin. Vuosineljänneksittäin Juuso lähtökohtaisesti tyhjentää salkun ja ostaa tilalle uusia osakkeita, joilla on paras tuottopotentiaali.

“Sijoittamisessa haemme kilpailuetua datasta ja sen analysoinnista. Meillä on data noin 7000 osakkeesta ja järjestämme osakkeet paremmuusjärjestykseen arvosijoittamisen lähtökohdista ennakkoon asetettujen parametrien perusteella. Muokkaamme strategiaa paremmaksi ja se kehittyy vuosi vuodelta.”

Tällä hetkellä Juuson sijoitukset ovat 80 prosenttisesti amerikkalaisissa ja loput ruotsalaisissa yhtiöissä. Amerikkalaisista osakkeista on tarjolla ja ostettavissa riittävästi jalostettua dataa. 

“Strategiamme ei kerro, mihin osake on menossa. Vuosineljänneksittäin meillä on kuitenkin tuorein tieto yhtiöistä ja tiedämme mikä on nykytiedoin halpa. Yksinkertaistaen voi ajatella, että halvoissa osakkeissa laskuvara on lähtökohtaisesti pienempi kuin nousuvara. Nousuvaraa haemme suodattamalla osakkeita, joilla on momentumia”, Juuso syventää strategiaa.

Monen sijoittajan tapaan Juuson sijoitustyyli on kehittynyt vuosien varrella nykyiseen muotoonsa. Juuso aloitti sijoittamisen opettelun fundamentaalisen analyysin opiskelusta ja kokeili sen jälkeen lyhyen aikavälin kauppaa. Nykyisessä strategiassa yhdistyy oppi molemmista.

“Vuosi 2022 meni heikosti. Lähdin ottamaan näkemystä markkinoiden suunnasta sijoitustrategiastani poikkeavalla tavalla. Nämä sijoitukset epäonnistuivat ja painoivat salkun tuoton pakkaselle.”

“Jos päätät, että haluat tehdä jotakin tietyllä tapaa, miksi heti vaihtaisit sen seuraavaan. Siinä tulee nopeasti virheitä. On väärin ajatella, että sijoittamisessa pitäisi koko ajan tehdä jotain”, Juuso summaa. 

Päivätyössä paljon numeroita

Päivätyössä Juuso tutkii yhtiöitä yritysostoanalyytikkona. Jo opiskellessaan kauppatieteitä Juuso oli kiinnostunut yhtiöanalyysistä ja päätyi kesken opintojen yritysostoanalyytikoksi. Työt veivät mennessään, mutta yritysostoja käsittelevä pro gradu -tutkielma valmistunee lähitulevaisuudessa.

“Tärkein asia sijoittajalle on arvioida yritysoston strategista sopivuutta. Miksi yritysosto tehdään ja mitä sillä tavoitellaan?” Juuso aloittaa.

Google saattaa ostaa yrityksiä vain hillitäkseen kilpailua. Toinen saattaa ostaa asiakassuhteita, maantieteellistä ulottuvuutta tai tuotantokapasiteettia. Yritysoston syy on aina lähtökohta sen arvioinnille.

Yhtä oikeaa tapaa onnistuneen yritysoston tekemiseen ei ole.

“Miten yritys tekee due diligencen, kuinka se integroi ostetun yhtiön ja kuinka ostetussa yhtiössä tehdään muutosjohtamista, nämä ovat onnistuneen yritysoston menestystekijöitä. Pienempiä yrityksiä ostaessa korostuu lisäksi visionäärinen johtaja. Jos yritys on onnistuttu kasvattamaan liikevaihdoltaan vaikkapa 20 miljoonaan euroon yhden henkilön johdolla, täytyy yrityksessä olla jotain ainutlaatuista”, Juuso luettelee.

Suuri osa yritysostoista epäonnistuu. Miten sijoittaja voi varmistua, että salkkuyhtiö ei hassaa omistajien rahoja?

“Yksityissijoittajalle yksittäisen yritysostokohteen analysointi on vaikeaa. Sijoittajan on luotettava siihen tai varmistettava, että yrityksellä on tarkka prosessi aina yritysostokohteiden etsinnästä integraatioon”, Juuso kommentoi.

Tarkan yritysostoprosessin ja niin sanotun due diligencen merkitys tulee esiin viimeisimpänä viinayhtiö Anoran tapauksessa. Viime vuonna ostetun Globus Winen varastokirjanpidossa havaittiin virheitä ja Anora joutui kirjaamaan 6,7 miljoonan euron arvonalentumisen. Summa on huomattava suhteessa 18,1 miljoonan euron tulokseen.

“Ostetun yrityksen arvostusta on sijoittajan vaikea arvioida. Esimerkiksi listaamattoman PK-yrityksen kirjanpito ei aina anna oikea kuvaa yrityksen kannattavuudesta, koska rahankäyttö on yhden tai muutaman omistajan tahdon mukaista. Siksi täytyy tehdä monia oikaisuja ja kaikki ostajatahot tekevät niin”, Juuso selittää. 

Pörssin ulkopuolella arvonmääritystä ei tarvitse tehdä suoraan pörssikurssien vaikutuksen alaisena, toisin kuin osakeanalyysissä voi käydä. Pörssistä Juuso on viimeksi ostanut ruotsalaisen sarjaostajan Instalcon osakkeita. 

“Se ostaa tekniseen asennukseen keskittyviä PK-yhtiöitä Pohjoismaissa. Osake on hieman kallis, mutta sen yritysostostrategia on lupaava. Tuottoa onkin kertynyt kymmenisen kruunua osakkeelta”, Juuso paljastaa ja sanoo tarkempien ostoperusteiden löytyvän Discordista.

(Valokuvaaja: Petteri Kivimäki)

Kommentoi
Ylös
>