Työvoiman saatavuus, työvoimapula ja kohtaanto-ongelmat vuonna 2022 -raportin mukaan keskiansion tarjoavissa ammateissa pulaa on erityisesti sote- ja ICT-alan osaajista, varhaiskasvatuksen opettajista ja muutamista teollisuusammateista.
Valtakunnallista työvoimapulaa on myös monissa ravintola-alan ammateissa ja eräissä muissa palvelualan ammateissa. Näissä ammateissa palkkataso jää kuitenkin selvästi alle suomalaisten keskipalkan, mikä on yksi työvoiman saatavuutta rajoittava tekijä.
Kohtaanto-ongelma-ammateissa kyse on siitä, että työvoimalle olisi paljon kysyntää mutta työttömyys on silti korkea. Työvoiman runsaasta tarjonnasta huolimatta työnantajat kokevat merkittävää työvoimapulaa.
Näitä ammatteja ovat monet rakennusalan ammatit, sovellusohjelmoijat, pakkaajat, kemianteollisuuden prosessinhoitajat, matkaoppaat ja kasvihuonetyöntekijät. Suurinta osaa kohtaanto-ongelma-ammateista yhdistää epätyypillisten työsuhteiden korkea osuus ja matala ansiotaso.
Kohtaanto-ongelman on tulkittu pahentuneen, kun työttömyys pysyy avoimista paikoista huolimatta sitkeästi korkealla.
Pula osaavasta työvoimasta on yritysten merkittävin kasvun este.
Kauppakamarit toteuttivat jäsenyrityksilleen suunnatun kyselyn viime syyskuussa, josta selvisi, että yrityksistä peräti 70 prosentilla on pulaa tai paljon pulaa osaavasta työvoimasta. Jopa 73 prosenttia yrityksistä kertoi työvoiman saatavuuden rajoittavan yrityksensä kasvua ja liiketoiminnan kehittämistä.
Kauppakamarit esittävät ratkaisuja osaajapulaan
Keskuskauppakamari ja alueelliset kauppakamarit vaativat, että osaavan työvoiman saatavuus yrityksille turvataan ensi vaalikaudella ja esittävät kymmenen konkreettista ratkaisua osaajapulan helpottamiseksi.
Keskuskauppakamari yhdessä alueellisten kauppakamarien kanssa vetoaa, että osaavan työvoiman saatavuus yrityksille turvataan seuraavan hallituksen toimesta ja toimenpiteitä on tehtävä sekä lyhyellä, että pitkällä aikavälillä. Kauppakamarien yhteisissä eduskuntavaaliteeseissä esitetään kymmenen ratkaisua, joilla syventyneeseen osaajapulaan voidaan vastata.
Kriittisimpinä toimenpiteinä kauppakamarit pitävät maahanmuuton merkittävää kasvattamista nykyisestä, ammatillisen koulutuksen työelämälähtöisyyden vahvistamista sekä jokaisen lapsen ja nuoren riittävien perustaitojen varmistamista.
”Pula osaavasta työvoimasta on yritysten merkittävin kasvun este. Väestön ikääntymisestä johtuen ongelma ei ole ohimenevä. Osaamisperusteisen maahanmuuton esteet on poistettava. Suomi on ottanut oikean suuntaisia askeleita työperusteisen maahanmuuton lisäämiseksi viime vuosina, mutta suhteessa ongelman laajuuteen toimet ovat kuitenkin täysin riittämättömiä”, sanoo Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi.
Kauppakamarien yhteisissä eduskuntavaaliteeseissä nostetaan kriittisimmiksi toimiksi osaamisperäisen maahanmuuton tavoitteellisempi kasvattaminen nykyisestä, lasten ja nuorten perustaitojen vahvistaminen sekä ammatillisen koulutuksen työelämälähtöisyyden lisääminen.
Kauppakamarien ratkaisut
1. Otetaan käyttöön vähimmäisosaamisen kuvaukset 2. 4. ja 6. luokkien loppuun. Varmistetaan riittävä osaamistaso ennen koulupolulla eteenpäin siirtymistä.
2. Tehdään esiopetuksesta perusopetukseen siirtymisestä joustavaa siten, että lapsen valmius ja osaaminen huomioidaan paremmin.
3. Pyritään maksuttomaan varhaiskasvatukseen ja tehdään velvoittavasta esiopetuksesta kaksivuotinen.
4. Lisätään oppisopimuskoulutusta ja luodaan uusi tuki työnantajan palkkakustannusten porrastamiseksi.
5. Vapautetaan englanninkielisten ammatillisten tutkintojen järjestäminen opetus- ja kulttuuriministeriön lupamenettelystä.
6. Muutetaan ammatillinen koulutus osakeyhtiömuotoiseksi ammattikorkeakoulujen tavoin. Säädetään ammatillisen koulutuksen opettajille velvollisuus osallistua työelämäjaksoille.
7. Varmistetaan sujuvat oleskelulupaprosessit.
8. Otetaan käyttöön sähköinen tunnistautuminen.
9. Poistetaan ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinta.
10. Mahdollistetaan nopeampi opiskeluiden ja töiden aloitus D-viisumia kehittämällä. Turvataan sujuva kotoutuminen ja estetään osaajapako.
