Euroalueen inflaatio on liian nopeaa, eikä se vaikuta vielä hidastuvan toivotusti. Keskuspankilla on siksi täysi työ käyttää eri keinoja ongelman taltuttamiseksi.
EKP:n neuvosto päätti nostaa EKP:n kaikkia kolmea ohjauskorkoa 0,50 prosenttiyksiköllä, jotta inflaatiovauhdin palautuminen kahden prosentin tavoitteen mukaiseksi ei jää liian kauas tulevaisuuteen.
EKP:n neuvosto käyttää kaikkia rahapolitiikan keinoja tehtävänsä mukaisesti, jotta rahapolitiikan vaikutus välittyy talouteen toivotusti ja inflaatio voi vakaantua kahden prosentin tavoitteen mukaiseksi keskipitkällä aikavälillä.
Inflaation kiihtyessä keskuspankit ovat siirtyneet määrällisestä keventämisestä kohti määrällistä kiristämistä, missä keskuspankki pienentää osto-ohjelmiensa kokoa ja taseessa olevien arvopaperien määrää.
EKP kertoi tiedotteessaan, että sijoitusten määrän annetaan omaisuuserien osto-ohjelmassa pienentyä hallitusti ja ennakoitavasti, eli omaisuuserien erääntyessä takaisin maksettavaa pääomaa ei enää sijoiteta kokonaisuudessaan uudelleen. Kesäkuun loppuun saakka sijoitusten määrä pienenee keskimäärin 15 miljardilla eurolla kuussa, ja sen jälkeen EKP valitsee muutosvauhdin tilanteen mukaan.
Mutta onko määrällinen kiristäminen vain määrällisen keventämisen vastakohta? Tämä tarkoittaisi että kooltaan yhtä suurella tasetta supistavalla ja kasvattavalla toimella olisi yhtä suuri mutta erimerkkinen vaikutus.
Taloustieteellinen kirjallisuus ja kokemukset taseen supistamisen vaikutuksista ovat kuitenkin vielä varsin vähäisiä. Aiheesta luennoi rahapolitiikka- ja tutkimusosaston päällikkö Juha Kilponen 28. maaliskuuta.
