Kiinteistöveroon kohdistuu nousupaineita rajusti erityisesti nousseiden rakennuskustannusten vuoksi.
Tilastokeskuksen mukaan rakennuskustannukset nousivat vuoden 2023 helmikuussa 6,4 prosenttia vuodentakaisesta. Tarvikepanoksista vuodessa eniten nousivat lämmöneristeet (25,2 prosenttia) ja kuljetukset (16,5 prosenttia).
Rakennusten kiinteistöveron lähtökohtana on jälleenhankinta-arvo, jonka laskenta perustuu asetuksessa määritettyihin yksikköarvoihin. Jälleenhankinta-arvo tarkoittaa sitä, kuinka paljon vastaavan uuden rakennuksen rakentaminen maksaisi. Arvoja tarkistetaan joka kesäkuu rakennuskustannusindeksin vuosimuutoksen perusteella. Valtiovarainministeriö määrittelee rakennusten kiinteistöveron ja verotusarvon vuosittain annettavalla asetuksella.
Valtiovarainministeriö tarkistaa arvoja vuosittain rakennuskustannusindeksin mukaisesti. Indeksi on noussut edellisvuodesta 9,4 prosenttia, , mikä tarkoittaa suuruusluokkana 7–9 prosentin korotusta kiinteistöveroon.
Kiinteistöveron korotus iskee kovaa kansalaisiin tilanteessa, jossa rasitteena ovat myös ennätyksellisen kallis sähkö ja energia sekä nouseva korkotaso.
”Rakennuskustannusindeksi on noussut poikkeuksellisen paljon, ja se näkyy monille kiinteistönomistajille verojen nousuna. Aikaisemmin indeksin muutokset ovat olleet selvästi maltillisempia”, kertoo ylitarkastaja Jukka Backlund Verohallinnon tiedotteessa.
Kiinteistöveron suuruus riippuu kiinteistön verotusarvon lisäksi kunnan määrittelemistä kiinteistöveroprosenteista.
”Kiinteistöveron määrä muuttuu eri veronmaksajilla eri verran. Muutos riippuu muun muassa siitä, miten suuri osuus kiinteistöverosta määräytyy maapohjista ja kuinka suuri rakennuksista. Lisäksi erilaisista rakennuksista tehdään eri suuruisia ikäalennuksia”, Backlund kertoo.
Kiinteistöveroon kohdistuu nousupaineita muistakin syistä.
Kunta on voinut korottaa kiinteistöveroprosenttiaan, tai se on voinut tarkistaa ja korjata alueellaan olevien rakennusten tietoja ja ilmoittaa muutoksista Verohallinnolle. Verohallinto on myös tarkistanut ja korjannut maapohjien virheellisiä tietoja, kuten tontin kaavatietoja tai muita ominaisuuksia.
Kiinteistövero muuttuu myös silloin, jos kiinteistönomistaja ilmoittaa Verohallinnolle muutoksista, kuten rakennuksen perusparannuksista tai sen käyttötarkoituksen muuttumisesta.
”Jos kiinteistöllä on tehty suuria parannuksia, kuten lisätty vesijohto, viemäri tai koneellinen ilmastointi, ne pitää ilmoittaa. Myös silloin, kun rakennuksen käyttötarkoitus on muuttunut eli esimerkiksi kesämökin on muuttanut vakituiseksi asunnoksi, muutokset pitää ilmoittaa kiinteistöveroilmoituksella”, Backlund neuvoo.
Vuonna 2022 kaikkiaan 58 000 kiinteistönomistajaa 2,2 miljoonasta teki muutoksia kiinteistöveroilmoitukseensa. Backlundin mukaan valtaosa muutoksista koski nimenomaan rakennusten ominaisuuksia.
Kiinteistövero on jo nyt kiinteistöjen ylläpidon suurin yksittäinen menoerä: Asuinkerrostaloissa se on noin 10 prosenttia, toimistotaloissa 20–30 prosenttia. Indeksitarkistus johtaa asuinkerrostaloissa 7–9 prosentin suuruiseen nousuun maksettavan kiinteistöveron määrässä. Esimerkiksi 80-neliöisen perheasunnon kohdalla vastikemaksu nousee noin 3,6–3,9 euroa kuukaudessa.
