Olkiluodon ydinvoimalan kolmosreaktorin koekäyttö on aloitettu uudestaan varhain keskiviikkoaamuna, kun tuotanto nostettiin lähes täyteen tehoon. Tavoitteena on jatkaa täydellä teholla torstaina ja perjantaina.
Täydellä teholla toimiessaan Olkiluoto 3 lisää merkittävästi kotimaista sähköntuotantoa ja vähentää sekä sähkön tuontitarvetta että fossiilisen sähkön tarvetta.
Olkiluoto 3:n koekäyttövaiheen tuotanto vastaa 60 prosentin tehotasolla noin kymmentä prosenttia tämän hetken sähkönkulutuksesta Suomessa. Täydellä teholla siten vieläkin enemmän – laitosyksikkö tuottaa noin 1600 megawattiin teholla sähköä täydellä teholla.
Tämä näkyy pörssisähkön hinnassa. Perjantaille 17.3. markkinasähkön hinta on laskenut alle 2,5 senttiin kilowattitunnilta. Se on huomattavasti alle 28 vuorokauden yli 9,6 sentin keskihinnan.
Tilastokeskuksen mukaan kotitaloudet maksoivat sähköstä enemmän kuin koskaan aiemmin vuoden 2022 viimeisellä neljänneksellä. Sähkön kokonaishinta oli keskimäärin 20-34 senttiä kilowattitunnilta kotitalouden vuosikulutuksesta riippuen. Nousua oli edelliseen neljännekseen verrattuna 23-26 prosenttia ja vuodentakaiseen nähden 41-49 prosenttia.
Joulukuussa hinta kävi jopa lähellä 60 senttiä. Tammikuussa 2023 sähkön hinta kääntyi selvään laskuun pörssihintojen laskun myötä.
Pörssisähkön hintaan vaikuttavia tekijöitä on lukuisia. Yleisin syy hinnan vaihteluun on Suomen vallitseva sää, sekä niiden maiden sää joista Suomeen ostetaan sähköä.
Olkiluoto 3 laskee verollista pörssihintaa noin 5 senttiä kilowattitunnilta
Energiapalveluyhtiö Väreen data-analyytikon Sami Kohvakan laskennan mukaan Olkiluoto 3:n vaikutus pörssisähkön hintaan Suomessa on keskeinen.
”Tämän mallin mukaan Olkiluoto 3 on laskenut verollista pörssisähköhintaa keskimäärin noin 5 senttiä kilowattitunti toimiessaan täydellä 1600 megawatin teholla”, Kohvakka kiteyttää.
Kohvakka käytti mallinnuksessa regressiomallia, jossa sähkön hintaa selitetään Olkiluoto 3:n tuotantomäärällä, tuulituotantoennusteella, sähkön tuonti- ja vientimäärillä, lämpötilatiedoilla, vesitilanteella, kaasuvarastoilla, sähkönkulutuksen vuorokausi-, viikko- ja vuodenaikarytmeillä sekä hiilen, kaasun ja päästöoikeuksien hinnalla.
Kohakka havainnollistaa Olkiluoto 3:n vaikutusta esimerkillä.
”Suhteutettuna esimerkiksi lämpötilan muutokseen Olkiluoto 3 on vaikuttanut täydellä teholla ajaessaan sähkön hintaan yhtä paljon kuin yhdeksän asteen nousu ulkolämpötilassa. Vaikutus voi kuulostaa valtavalta, mutta käytännössä koko koekäyttöohjelma on suoritettu keskellä energiakriisiä, jolloin tuntihinnat vaihtelevat voimakkaasti. Suuri vaikutus selittyy pääasiassa korkeimpien hintahuippujen ehkäisemisellä tunteina, jolloin kallista fossiilista sähköä muutoin jouduttaisiin käyttämään.”
Nyt kun fossiilisen sähkön hinta on jo laskenut, Olkiluoto 3:n vaikutus hintoihin todennäköisesti vähenee jonkin verran, Kohvakka arvioi.
Väreen toimitusjohtaja Juha Keski-Karhu on hyvin tyytyväinen Olkiluoto 3:n koekäytön käynnistymiseen. Olkiluoto 3 pienentää omalta osaltaan riskiä, että sähkökriisin kaltainen tilanne uusiutuisi.
”Kuluttajille tämä on erittäin hyvä uutinen, koska nyt tiedetään, kuinka merkittävä vaikutus edullisella päästöttömän tuotannon lisääntymisellä on sähkön tukkuhintaan ja siten myös sähkönkäyttäjien maksamaan vähittäishintaan”, Keski-Karhu sanoo.
Tuulisähkö ja säästöt painavat myös sähkön hintaa
Myös muut sähköntuotannon muodot – tuulivoima mukaan lukien – on pienentämässä riskiä.
Keski-Karhun mukaan tuulivoiman vaikutus näkyy myös selvästi. Viime vuonna tuulivoimakapasiteettia rakennettiin lisää Suomeen 2000 megawattia. Tuulivoiman rakentaminen jatkuu kiivaana tulevaisuudessakin.
”Uuden tuotannon lisääntyminen vaikuttaa erittäin konkreettisesti kysynnän ja tuotannon tasapainoon, ja sähkömarkkinoiden hintamekanismi vie vaikutuksen asiakkaiden maksamaan hintaan.”
Keski-Karhun mukaan suuri merkitys on myös sillä, että asiakkaat ovat säästäneet sähköä merkittävästi kuluvana talvena, ja toivottavasti jatkossakin.
”Karkeasti laskien asiakkaiden sähkönsäästöllä on ollut parhaimmillaan yhtä suuri vaikutus sähkön hintaan kuin uudella ydinvoimalalla.”
Keski-Karhun mukaan kaiken kaikkiaan uuden päästöttömän tuotannon kasvu, sekä asiakkaiden halu ja kyky säästää sähköä ja käyttää sitä fiksummin, luovat yhdessä mahdollisuuden, että Suomi vahvistaa asemaansa yhtenä Euroopan halvimmista maista sähkön osalta.
”On todennäköistä, että erittäin halvan sähkön ajanjaksot tulevat yleistymään selvästi”, Keski-Karhu tiivistää.
Samoilla linjoilla on myös tutkimusjohtaja Petteri Laaksonen LUT-yliopistosta Lappeenrannasta. Hän kertoo Ylelle, että Suomeen on muodostumassa lisää sähkön tarjontaa. Se painaa sähkön hintaa alaspäin.
”Sähkötulva tulee lähivuosina. Olemme jo nyt lähes omavaraisia ja kun saadaan Olkiluoto 3 -ydinvoimala vielä pörisemään, mennään jo vientipuolelle. Sen jälkeen tuulivoimaa ja aurinkovoimaa tullaan rakentamaan niin paljon, että meillä tuotetaan sähköä paljon enemmän kuin itse kulutetaan”, Laaksonen toteaa.
Sähkön tarjontaa lisäys tulee olemaan Suomessa huomattava. Fingridin arvion mukaan sähköntuotannon kokonaismäärä voi kivuta viime vuoden 82 terawattitunnista jopa 140 terawattituntiin vuoteen 2030 mennessä.
Kasvua siis yli 70 prosenttia.
