Yhdysvalloissa Silicon Valley Bankin (SVB) kaatuminen aloitti pankkisektoria ravistelevan tsunamin, jonka aallot lyövät myös Eurooppaan. Tämän mennessä on SBB:n lisäksi on kaatunut kryptopankki Silvergate ja kryptoalan keskeinen toimija Signature-pankki, jonka viranomaiset ottivat haltuunsa sunnuntaina.
Kalifornialainen SVB joutui talletuspaon kohteeksi maaliskuun alkupuolella 2023. Yhdysvaltain talletussuojaviranomainen otti pankin haltuun 10. maaliskuuta. SVB oli Yhdysvaltain 16. suurin pankki. Valtaosa pankin asiakkaista oli startup-yrityksiä.
Vaikeuksia on nyt Euroopassakin, kun perinteikkään sveitsiläisen jättipankki Credit Suissen tulos kääntyi tappiolliseksi viime vuonna. Pankin riskirahoitussijoitukset tuottivat isot tappiot, ja tänä vuonna tappio on syventynyt.
Credit Suissen pääomistaja Saudi National Bank ilmoitti keskiviikkona, ettei se enää aio pääomittaa pankkia.
Nyt kuitenkin Sveitsin keskuspankki SNB ja maan finanssivalvoja Finma ovat ilmoittaneet tukevansa kriisipankkia kaikkiaan 50 miljardin frangin eli noin 50,5 miljardin euron hätälainalla. Credit Suisse aikoo myös ostaa omia velkakirjojaan takaisin noin kolmella miljardilla frangilla.
Eikä tämä jää välttämättä tähän. Luottoluokittaja Moody’s kertoo tarkkailevansa kuutta finanssialan yritystä. Markkinoilla eniten huolta näyttää kohdistuvan San Franciscossa päämajaansa pitävään First Republiciin, jonka taseessa on paljon vakuudettomia talletuksia.
Viime helmikuussa Italian keskuspankki varoitti, että rahapolitiikan kiristyminen ja korkojen nousu tarkoittavat hyvin todennäköisesti luottotappioiden kasvua italialaispankeille.
Sijoittajat tarrautuvat turvasatamasijoituksiin
Markkinat ovat reagoineet viime päivinä tilanteeseen rajusti. Esimerkiksi Yhdysvaltojen 10 vuoden velkakirjan korko oli vielä 8. maaliskuuta lähes 4,0 prosenttia, mutta nyt se on romahtanut 3,4 prosenttiin. Turvasatamasijoituksena pidettyjen USA:n pitkien velkakirjojen lisäksi myös toisen turvasatamasijoituksen, kullan, hinta on lähtenyt jyrkkään nousuun 8. maaliskuuta jälkeen.
Lisäksi pankkien osakkeet ovat olleet laskussa. Suomessakin Nordean osakkeen arvosta on sulanut viikossa 10,7 prosenttia.
Onko siis dominoefekti, joka kaataa pankkeja Yhdysvalloissa ja Euroopassa, johtaa taantumaan ja ajaa osakemarkkinat syöksyyn?
Viranomaisten toiminta valaa luottamusta
Nordean päästrategi Antti Saari ei näe tilannetta niin synkkänä, kuin mitä korkoliikkeistä ja pankkiosakkeiden laskusta voisi päätellä.
Saaren mukaan Credit Suissen pitkälti jo tiedossa olleet huolet eivät olisi toimineet sytykkeenä koko eurooppalaisen pankkisektorin laajuiselle isommalle kurssilaskulle, elleivät amerikkalaisten pankkien haasteet olisi nostaneet sektoria tikunnokkaan vain päiviä aiemmin.
Päästrategin mukaan viranomaisten toiminta tilanteessa luo luottamusta.
”Vaikka haasteet sinänsä ovat toisistaan riippumattomia ja eurooppalainen pankkisektori on lukujen valossa hyvässä kunnossa, sijoittajat luonnollisesti pohtivat, mitä muita yllätyksiä nopean korkojennoston jälkeen voi paljastua. Tämä pitää markkinoita virittyneessä tilassa jonkin aikaa. Hyvä puoli tässä on se, että viranomaiset ovat hoitaneet tilanteet melko nopeasti ja tehokkaasti, mikä valaa sijoittajiin uskoa siitä, että näin toimitaan jatkossakin”, Saari toteaa blogissaan.
Ihan heti tilanne ei välttämättä rauhoitu.
”Lyhyellä tähtäimellä on kuitenkin riskinä, että sijoittajat pelaavat pankkisektorilla Whack-a-mole -peliä keskuspankkien kanssa: aina, kun joku ongelma ratkaistaan, etsitään seuraava huolipesäke nuijittavaksi.
Tämäkin peli kuitenkin päättyy hyvin todennäköisesti ennen pitkää siihen, että ongelmat ratkaistaan.”
Saari myöntää, että keskuspankkien toimintaa hankaloittavat yhä liian korkea inflaatio sekä se, että liian voimakkaat toimet saattavat myös kasvattaa sijoittajien huolia. Toisaalta Euroopan keskuspankki onnistui taiteilemaan näiden haasteiden välillä erinomaisesti, mikä on omiaan parantamaan sijoittajien luottamusta.
Tuottonäkymät parantuneet
Saaren mukaan pitkäjänteisen sijoittajan kannattaakin muistaa, että vaikka markkinoilla juuri nyt on tuulista, ei se vielä ole uusi maailmanloppu.
Markkinoiden turbulenssi on parantanut riskisijoitusten tuottonäkymiä, Saari arvioi.
”Pikemminkin kurssiheiluntaan kannattaa tarttua tilaisuutena kasvattaa sijoituksiaan, kunhan on valmis sietämään hiukan tuulisempaa menoa lyhyellä aikavälillä. Osakkeiden arvostuskertoimien lasku ja joukkolainojen riskimarginaalien nousu parantavat riskisempien sijoitusten pidemmän aikavälin tuottonäkymiä paikoin reippaastikin.”
Osakestrategin mukaan tilanne voi edelleen ratketa hyvinkin nopeasti tai parhaassa tapauksessa se on ratkennut jo.
”Lyhyellä aikavälillä pankkiosakkeiden heilunta ja rahoitusolosuhteiden kiristyminen kuitenkin hieman hillitsevät orastavaa myönteisyyttä sijoittamisen näkymien elpymisestä, joten liian optimistiseksikaan ei kannata heittäytyä”, Saari neuvoo.
