Kysely: Näin puolueet ajattelevat sähkönsiirrosta ja asuntolainan korkovähennyksestä

Kovat kustannusnousut kurjistavat myös keskiluokkaa. Kysyimme puolueilta sähkönsiirrosta ja asuntolainan korkovähennyksestä.
Kuvassa kyselyyn vastanneiden eduskuntapuolueiden puoluesihteereistä ylhäältä vasemmalta Arto Luukkanen (ps), Veli Liikanen (vihr), alhaalla vas. Fredrik Guseff (r.), oik. Juhani Klemetti (liik.), keskellä puheenjohtaja Sari Essayah (kd.). Kuvat: puolueet, Liikasen kuva Iris Flinkkilä
Kyselyyn vastanneiden eduskuntapuolueiden puoluesihteereitä ylhäältä vasemmalta Arto Luukkanen (ps), Veli Liikanen (vihr.), alhaalla vas. Fredrik Guseff (r.), oik. Juhani Klemetti (liik.), keskellä puheenjohtaja Sari Essayah (kd.). Kuvat: puolueet, Liikasen kuva Iris Flinkkilä

Sähkönsiirto on Suomessa alueellinen monopoli, jonka kustannukset per toimitettu energiamäärä ovat kohonneet kahden vaalikauden aikana 35-44 prosenttia asuntotyypistä riippuen (lähde: Energiaviraston tilasto). Tämä kustannuspaine kohdistuu eritoten niin sanottuun keskiluokkaan.

Samassa ajassa kuluttajahinnat keskimäärin ovat nousseet 19 prosenttia, eli keskeinen infrakustannus on kehittynyt aivan omaa polkuaan. Suomen isoimmalla sähköverkkoyhtiöllä Caruna Oy:llä hinnan nostot 2015-2023 ovat asuntotyypistä riippuen olleet 36-51 prosenttia.

Tämä siirtohintojen nousu uhkaa pienen tasaantumisen jälkeen jälleen kiihtyä korkotason nousun vuoksi. Toki myös itse sähköenergian hinta oli varsinkin viime vuoden loppupuolella todella voimakkaassa nousussa, mutta sähkön hinnannousu ei ole luonteeltaan samalla tavoin pysyvää tai kilpailulta suojassa kuin sähkönsiirron hinta.

Paluu kahdeksan prosentin maksimikorotuksiin?

Juttume 13.3.2023 mukaan yleinen koronnousu voi nostaa sähkönsiirtohintojen yleistä korotusvaraa jopa 15 prosenttiyksikköä. Vuotuinen maksimi on säädetty kahdeksaan prosenttiin tarkoittaen käytännössä maksimaalista hinnankorotusmahdollisuutta useilla yhtiöillä vuosiksi eteenpäin.

Samaan aikaan alan keskeisten toimijoiden kannattavuudet ovat erittäin hyviä, esimerkiksi Caruna Oy:n liikevoittoprosentti vuonna 2022 oli 47,2 ja Elenian vuotta aiemmin 39,8. Caruna Oy ja Elenia ovat alan sääntelyssä niin sanotusti alijäämäisiä, eli hinnankorotusvaraa tulee myös sitä kautta.

Lakimuutoksen 2013 jälkeen siirtohinnat ovat eriytyneet todella voimakkaasti samankaltaistenkin alueiden välillä. Esimerkiksi Caruna Oy:n alueella Järvenpäässä, Tuusulassa, Hyvinkäällä ja Riihimäellä sähkölämmitteisessä pientalossa hinta on noussut 5,84 sentistä 9,01 senttiin kilowattitunnilta 2013-2023, eli 54 prosenttia.

Caruna Espoon alueella Espoossa, Kauniaisissa ja Kirkkonummella vastaava muutos on ollut 5,18 sentistä 6,07 senttiin, eli 17 prosenttia. Kuitenkin kaikki mainitut kunnat ovat yhdyskuntarakenteeltaan samantyyppisiä ja pitkälti maakaapeloituja.

Perussuomalaisten puoluesihteeriksi nousi elokuun 2021 puoluekokouksessa Arto Luukkanen (kuvassa). Samassa kokouksessa puheenjohtajaksi valittiin Riikka Purra. Kuva: Perussuomalaiset

Näin puolueet vastasivat

Teimme kyselyn kaikille kymmenelle eduskuntapuolueelle tai -ryhmälle sekä eduskuntaan tiukasti kärkkyville liberaalipuolueelle ja Korjausliikkeelle. Vastauksia saimme eduskuntapuolueista perussuomalaisilta, vihreiltä, RKP:ltä, kristillisdemokraateilta ja Liike Nytiltä. Näiden lisäksi liberaalipuolue ja Korjausliike vastasivat kyselyymme.

  1. Näettekö sähkönsiirron hintatasoa ja hintakehitystä ongelmana ja jos näette, niin mitä aiotte asialle tehdä? Onko syytä tehdä esimerkiksi vuoden 2021 kaltainen uudistus sähkömarkkinalakiin?

Perussuomalaiset, puoluesihteeri Arto Luukkanen:

”Energian loppukäyttäjän kannalta on olennaista tarkastella jakeluverkkoyhtiön verkkoinvestointien osalta kullakin investoinnilla saavutettavaa hyötyä. Verkkoinvestointien tulee olla sekä tarpeenmukaisia että oikea-aikaisia. Maakaapeloinnin tulevia investointeja on tarkasteltava niin, että uusien teknisten ratkaisujen, kysyntäjouston sekä kaupungistumisen ja muuttoliikkeen vaikutukset tulevina vuosina ja vuosikymmeninä otetaan huomioon. Parhaimmillaan turhilta investoinneilta voidaan välttyä kokonaan.

Sähkönsiirron ja sähkönjakelun niin sanotun korotuskaton madaltaminen on ollut oikean suuntainen, muuta riittämätön toimenpide.

Tuulivoima on varsin haitallinen sekä sähköverkon tilalle että kapasiteetille. Ensinnäkin siirtoverkon sähkölinjat täytyy ylimitoittaa teoreettisen maksimituoton mukaan, joka saattaa toteutua muutamina vuorokausina vuodessa. Tuulivoimaloiden hitausmomentti ei myöskään ylläpidä verkon vakautta höyrylaitosten tai vesivoimaloiden generaattorien lailla, vaan ne päinvastoin syrjäyttävät noiden isomassaisten turbiinien inertian verkonvakauttamista.

Tuulivoimalan inertia erotetaan verkosta inverttereillä, joita puolestaan tarvitaan mm. johtuen turbiinin jatkuvasta nopeuden vaihtelusta. Säätövoimakysymystäkään ei ole vielä missään määrin aidosti edes ratkaistu. Edelleen tuulivoima sotkee sähköpörssin hinnoittelumekanismin ja sitä kautta välillisesti pidemmällä aikavälillä aidon, oikea-aikaisen ja hallittavan energiantuotannon. Kun ei tuule, sähkön hinta nousee, mutta aitoa tuotantokapasiteettia ei ole riittävästi, koska siihen ei ole kannattanut investoida.

Tällä hetkellä tuulivoiman edellyttämiä verkonrakennuskustannuksia maksatetaan kasvavassa määrin sähkön siirtomaksuina ja sen lisäksi rahaa virtaa veronmaksajilta tuulivoiman tuottajille tuotantotukena.”

Vihreät:

”Siirtohinnat ovat herättäneet perusteltua kritiikkiä, ja isot korotukset ovat ajaneet ihmisiä ahdinkoon. Hintojen nousu on pääosin johtunut kasvavista toimitusvarmuusvaatimuksista, jotka edellyttävät uusia investointeja, kuten maakaapelointia, nopeassa aikataulussa.

Vihreät ovat pitkään tehneet töitä sen eteen, että siirtohintoja ja niiden korotuksia saadaan kohtuullistettua. Tällä hallituskaudella sähkömarkkinalakiin tehtiin muutos, jonka ansiosta vuodesta 2022 alkaen siirtoyhtiöt voivat periä asiakkailta 350 miljoonaa euroa vähemmän maksuja kuin 2020. Kokonaisuudella on aito ja ihmisten sähkölaskussa tulevien vuosien aikana näkyvä vaikutus. Nyt on hyvä seurata muutoksen vaikutuksia, mutta samalla on valmisteltava lisätoimia, mikäli siirtohinnat eivät laske ja pysy kohtuullisina.”

Vihreiden johto uudistui kesällä 2019, jolloin puoluesihteeriksi valittiin Veli Liikanen (kuvassa) ja puheenjohtajaksi Maria Ohisalo. Kuva: Vihreät / Iris Flinkkilä

RKP:

”Haluamme varmistaa, että sähkönsiirtopalveluiden hinnat ovat kohtuulliset. Hintakehitystä on syytä seurata ja sen perusteella pohtia mahdollisten toimenpiteiden tarvetta.”

Kristillisdemokraatit, puheenjohtaja Sari Essayah:

”Tänä vuonna voimaan tulevassa sähkömarkkinalain uudistuksessa säädettiin useista toimenpiteistä, joilla vaikutetaan myös sähkönsiirron hintoihin tulevaisuudessa. Sähkömarkkinalain muutoksessa annettiin Energiavirastolle uusia työkaluja sähkönjakeluyhtiöiden valvontaan. Verkonhaltijan on tulevaisuudessa suunniteltava, rakennettava ja ylläpidettävä sähköverkkoa siten, että yhtiö tuottaisi palvelunsa kustannustehokkaalla tavalla. Tätä myös valvotaan. Sähkömarkkinalain uudistus parantaa sähkön toimitusvarmuutta. Verkkopalveluhintojen korotuskatto puolitettiin entisestä. Uudistuksen vaikutukset tulevat voimaan tulevina vuosina ja niiden vaikutukset hintoihin selviävät myöhemmin.”

Essayah viitannee valtioneuvoston eduskunnalle joulukuussa antamaan lakiesitykseen, josta työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi tiedotteen 20.12.2022.

Mainittu verkkopalveluhintojen korotuskatto puolitettiin tai laskettiin 15 prosentista nykyiseen kahdeksaan prosenttiin jo edellisessä uudistuksessa, joka tuli voimaan vuoden 2022 alussa.

Essayah jatkaa ja kommentoi myös sähköenergian arvonlisäverotukea:

”Kristillisdemokraattien mielestä sähkönkäyttäjiä voidaan myös tukea nopeana ratkaisuna, mutta nykyiseen arvonlisäverotukeen verrattuna tuki tulee kohdentaa tarkemmin. Arvonlisävero ei ole paras keino auttaa taloutensa kanssa kamppailevia kotitalouksia, sillä se ei kohdistu vain pieni- ja keskituloisille.

Haluamme myös luoda Ruotsin mallin mukaisen sähköveron alueellisen porrastuksen kompensoimaan siirtohintojen eroja. Kohtuullisuuden arviointia voidaan myös edelleen tiivistää vuosittain tapahtuvaksi. Tulevan hallituksen tulee tarkkaan seurata sähkönsiirron ja sähkön hintojen kehitystä ja varmistaa että säädetyt toimenpiteet ovat riittäviä sekä tasoittamaan alueellisia eroja, että pitämään hinnat kohtuullisina.”

Liike Nyt, puoluesihteeri Juhani Klemetti:

”Näemme ongelmana. Sähköverkot ovat luonnollinen monopoli. Sähköverkot tulisi lunastaa takaisin valtion omistukseen.”

Liberaalipuolue, puoluesihteeri Aarne Leinonen:

”Luonnollisten monopolien myyminen ja monopolivoittojen salliminen on sähköverkoissa ollut virhe. Puolueohjelmassamme ”Sähkönsiirtoverkkojen lakisääteinen monopoli pitää purkaa.”

Taustalla ajatus että kun on päätetty yksityistää, niin edes sallitaan kilpailu.”

Korjausliike, puheenjohtaja Petri Roininen:

”Asia on osin ongelmallinen. On myös mahdollista, että inflaatio ja korkojen nousu nostaa hintatasoa entisestään. Olemme esittäneet arvonlisäveron väliaikaista alentamista 0 prosenttiin kriisin ajaksi. Se on nopein ja helpoimmin säädettävissä oleva keino. Muutenkin uskomme verojen ja tulonsiirtojen alentamisen politiikkaa.”

Sari Essayah voitti Suomelle MM-kultaa 10 kilometrin kävelyssä Stuttgartissa 1993. KD:n puheenjohtajana hän on toiminut jo vuodesta 2015. Kuva: KD
  1. Samankaltaistenkin alueiden väliset hintaerot ovat todella isoja ja vaikuttavat alueiden vetovoimaan ja eriarvoisuuteen. Näettekö tätä ongelmana ja jos näette, niin mitä aiotte asialle tehdä, vai annatteko hintaerojen nykymenolla kasvaa entisestään, kuten nyt näyttää käyvän?
    Ongelma korostuu vihreän siirtymän kuluttajainvestoinneissa, jos pääsulakkeen kokoa halutaan kasvattaa.

Luukkanen, PS:

”Sähköverkkotoimintaa harjoittava yritys ei voi tehdä maksimaalista tuottoa monopoliasemassaan. Verkonhaltijan kohtuullinen tuotto lasketaan verkkotoimintaan sitoutuneen oikaistun pääoman ja kohtuullisen tuottoasteen tulona. Verkkotoimintaan sitoutuneelle oikaistulle pääomalle hyväksyttävän kohtuullisen tuottoasteen määrittämisessä käytetään pääoman painotetun keskikustannuksen mallia (WACC).

Energian loppukäyttäjän kannalta verkkoinvestointien tulee olla sekä tarpeenmukaisia että oikea-aikaisia. Jakeluverkon on hyvä olla taajamakeskuksissa maan alla, mutta maakaapelointi muuttuu sitä järjettömämmäksi mitä kauemmaksi keskuksista mennään. Maakaapelointi ei nykylaajuudessaan ole välttämätöntä, vaan sähkön toimitusvarmuus turvataan sähkölinjojen alustan ja reuna-alueen raivauksilla.

Verkkoyhtiöiden yli-investointeihin on puututtava tiukasti. Ensinnäkin taajamakeskusten ulkopuolisille asiakkaille on säädettävä mahdollisuus poiketa vapaaehtoisesti säävarmuuden laatutasosta korvausta vastaan. Näin kalliin maakaapeloinnin kustannukset eivät vyöry asiakkaiden maksettaviksi. Toiseksi on säädettävä taloudelliset kannustimet verkkoyhtiöille välttää yli-investointeja.”

Vihreät:

”Alueiden väliset hintaerot ovat kasvaneet, kun verkkoyhtiöt pyrkivät täyttämään toimitusvarmuusvaatimukset. Kaikki saman verkkoyhtiön alueella asuvat tasaavat kustannukset keskenään, joten hyvinkin samanlaisilla alueilla voi olla erilaiset hinnat riippuen siitä, millainen verkkoyhtiön toiminta-alue kokonaisuudessaan on.

Pääsääntöisesti harvaan asutuilla alueilla maksut ovat korkeampia kuin kaupungeissa. Kalliille investoinneille vaihtoehtoisten ratkaisujen löytäminen onkin paikoin tarpeellista. Tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi energiavarastoja ja varavoimakoneita, paikallisia mikroverkkoja tai sähkönkäyttäjien omia käyttövarmuusratkaisuja, jotka toteutetaan verkkoyhtiön kustannuksella.”

RKP:

”Kaupunkialueen ja harvaan asutun maaseudun kustannusrakenteet ovat erilaisia, mutta sähkönsiirtohintojen tulisi kuitenkin olla kohtuulliset riippumatta siitä, missä päin Suomea asuu. Sähkönjakelun tulee olla luotettavaa kaikkialla Suomessa, myös kaupunkialueiden ulkopuolella.”

Ruotsalaisen kansanpuolueen vastaukset toimitti puoluesihteeri Fredrik Guseff tiimeineen. Kuva: RKP

Essayah, KD:

”Alueellinen eriarvoisuus niin asumiskustannusten, palveluiden saatavuuden ja verotuksen kannalta vaihtelee merkittävästi eri puolilla maatamme. Myös kunnallinen itsehallinto vaikuttaa tähän merkittävästi. Kansalaisten yhdenvertaisuuden kannalta tämä on ongelma, sillä lähtökohtaisesti kansalaisia tulisi kohdella samanarvoisesti asuinpaikasta riippumatta. Edellisessä vastauksessamme mainittu sähköveron alueellinen porrastus kompensoisi juuri näitä alueellisia eroja.”

Klemetti, Liike Nyt:

”Ihmisten perustarpeiden veden, sähkön ja lämmön hinnanmuodostukseen tulisi valtiolla olla mahdollisuus vaikuttaa, jotta yhdenvertaisuus toteutuu.”

Leinonen, Lib.:

”Hintaerot sähkönsiirrossa alueiden välillä ei ole ongelma. Alueiden eriarvoisuus saa kasvaa koska sähköverkon rakentaminen ja ylläpitäminenkin on eri hintaista eri paikkoihin.”

Roininen, KL:

Alueellisten hintaerojen kasvu voi olla ikävää, mutta sille on usein myös perusteensa. Emme kannata tässä hetkessä niiden tasoittamista julkisen vallan toimin. Vastaavasti asumisen hinta voi olla toisinpäin eri hintaista. Jos lähdettäisiin tasaamaan jokaisen hyödykkeen hintoja tulonsiirroilla, oltaisiin hyvin kaltevalla pinnalla.

  1. Mitä mieltä olette ns. luonnollisten monopolien yksityistämisestä (esim. sähkönsiirto, vesilaitokset) tulevaisuudessa, ja miten siinä on näkemyksenne mukaan onnistuttu tähän mennessä?

Luukkanen, PS:

”Ei ole riittäväsi tiedostettu, että luonnolliset monopolit ovat eräänlainen oikeus painaa rahaa. Luonnollisten monopolien yksityistäminen johtaa hyvinvointitappioihin. Resurssit eivät kohdennu oikein, kun markkinoilla voi käytännössä olla vain yksi toimija ja tämän toimijan korottamista maksuista laskun maksavat asiakkaat, taloyhtiöt ja niiden asukkaat.

Julkinen palveluntarjoaja pystyy halutessaan toteuttamaan samat ”tehostamistoimenpiteet” kuin yksityistettykin toimija: lopputuotteen hinta ylös ja palvelu alas.”

Vihreät:

”Luonnollisten monopolien yksityistämiseen on suhtauduttava varoen. Rajaton voitontavoittelu on ongelmallista tilanteissa, joissa ihmiset eivät voi äänestää jaloillaan ja vaihtaa kilpailijaan. Jos yksityistäminen toteutetaan, sääntelyn on oltava riittävän tiukkaa hintojen pitämiseksi kurissa ja on oltava riittävät normit sen takaamiseksi, että asianmukaiset verot maksetaan Suomeen.

Pörssiyhtiöiden osalta päätökset myynnistä tai myymättä jättämisestä tekee lähtökohtaisesti yhtiö itse. Valtio-omistaja ei voi kevyin perustein puuttua pörssiyhtiön toimintaan, vaan siihen on oltava erittäin pätevä syy.”

RKP:

”Emme tue luonnollisten monopolien yksityistämistä.”

Essayah, KD:

”Olemme näiden ns. luonnollisten monopolien yksityistämistä vastaan. Yleisperiaatteemme on, että mitä tärkeämpi tuote tai tarvike on elämän, turvallisuuden ja arjen sujuvuuden kannalta, sitä paikallisempaa ja varmempaa sen tuotannon tulee olla.

On luonnollista, että sijoittajat haluavat ostaa sähköverkkoja ja vesilaitoksia, sillä kysyntä on varmaa, eikä kilpailua ole. Tähänastiset kokemukset osoittavat kuitenkin selvästi, että myynnit johtavat suuriin hintojen korotuksiin ja maksimaaliseen voiton tavoitteluun, joka on pois tavallisten kansalaisten kukkarosta ja yleensä valuu ulos Suomesta. Sähkö, sähkönjakelu ja vesilaitokset tulee pitää julkisessa omistuksessa. Tämä on tärkeää myös turvallisuuden ja huoltovarmuuden kannalta.”

Klemetti, Liike Nyt:

”Emme kannata luonnollisten monopolien yksityistämistä. Kokemus osoittaa, että niissä on käynyt huonosti.”

Liike Nytin vastaukset kyselyymme antoi puoluesihteeri Juhani Klemetti, kuvassa. Liike Nytilllä on nykyisessä eduskunnassa yksi kansanedustaja, Hjallis Harkimo. Kuva: Liike Nyt

Leinonen, Lib.:

”Luonnollisia monopoleja ei kuulu yksityistää, tai monopolivoittojen verotusta pitää kiristää. Kilpailtuja markkinoita pitää lisätä siellä missä se on mahdollista.”

Roininen, KL:

”Olemme Suomessa jossain määrin yksityistäneet ja pitäneet julkisessa omistuksessa vääriä asioita. Mielestämme strategista infraa kuten keskeistä vesi- ja energiahuoltoa ei tule yksityistää vaan pitää niitä julkisessa omistuksessa.

Sen sijaan kuntien ja valtion omistamien ’tavallisten’ liiketoimintayritysten yksityistämisohjelma tulee aloittaa. Kunnat omistavat yli 2 000 yritystä. Valtio pelkästään pörssiyhtiöiden osakkeita 25-30 miljardin euron edestä. Molemmat omistavat erittäin paljon kiinteistöjä.”

Koronnousu on myrkkyä velalliselle

Ison vaikeasti väistettävän kustannusnousun sadoille tuhansille omistusasujille aiheuttaa myös koronnousu yhdessä asuntolainan korkovähennysoikeuden poistamisen kanssa. Vähennysoikeus poistettiin asteittain matalan koron aikana 2012-2022. Vrt. Ylen juttu 11.1.2023.

Vuoden euribor -viitekorko on noussut 12 kuukaudessa nollasta noin 3,4 prosenttiin. Jos marginaalina käytetään 0,7 prosenttia, lainan korko nousee korontarkistuspäivänä 0,7:stä 4,1 prosenttiin. 100 000 euron lainassa se tarkoittaisi korkokustannuksen nousua 700 eurosta 4 100 euroon vuodessa.

Riippuen lainatyypistä, koronnousu joko lisää kuukausittaisia lainanhoitokuluja tai pidentää laina-aikaa.

Euroopan keskuspankin ohjauskorko ja 12 kuukauden euribor 2018-2023. Viime päivien pankkiongelmat maailmalla ovat laskeneet euriboria lainaajan onneksi 0,6 prosenttiyksikköä. Kuva: Suomen Pankki
  1. Näettekö korkovähennyksen jonkinasteista palauttamista järkevänä a) asuntovelallisen kannalta, b) asuntomarkkinoiden kannalta, c) kokonaisuutena?

Luukkanen, PS:

”Vaikka yksittäisen asuntovelallisen saama hyöty voi olla hyvinkin merkittävä, ei ole näyttöä sellaisista omistusasumisen aiheuttamista positiivisista ulkoisvaikutuksista, joilla voitaisiin perustella korkovähennyksen palauttamisen yhteiskunnallinen kannattavuus.

Kun verrataan asumisen verokohtelua muiden sijoituskohteiden verokohteluun, voidaan todeta, että Suomen nykyjärjestelmä kohtelee vuokra-asumisen tuottoa samalla tavalla kuin muiden sijoituskohteiden tuottoa. Tämä tarkoittaa, että mahdollisen korkovähennyksen palauttamisen myötä omistusasumisen verokohtelu olisi kevyempää kuin muiden sijoituskohteiden verokohtelu.

Suomessa inflaatio on viime kuukaudet ollut lähes kymmenen prosentin luokkaa. Inflaatiovoittojen verottamista voidaan perustellusti pitää verosanktiona ja niiden verotuksen estämistä puolestaan pitää osana normiveropohjaa. Omaisuuden luovutusvoittojen verovapaus ei muodosta verotukea niiltä osin kuin syntyneen luovutusvoiton voidaan katsoa olevan inflaation aiheuttamaa. Pidämme erityisen tärkeänä tässä tilanteessa, että oman asunnon luovutusvoitto on säädetty verovapaaksi osin juuri inflaatiovoittojen verottamisen estämiseksi.”

Vihreät:

”Emme näe korkovähennyksen palauttamista järkevänä. Perusteet, joilla korkovähennys aikoinaan päätettiin poistaa siirtymäajalla, eivät ole muuttuneet mihinkään. Tutkimusten mukaan korkovähennysoikeus lisää velkaantumista ja nostaa asuntojen hintoja. Järjestelmästä hyötyvät pääasiassa hyvätuloiset, joten se ei ole myöskään hyvä tapa lisätä kohtuuhintaista asumista.”

RKP:

”Korkojen nousu on asettanut monen asuntovelallisen hankalaan asemaan. Korkovähennyksen palauttaminen vielä tässä tilanteessa ei kuitenkaan ole perusteltua, mutta mikäli korot nousevat entisestään, asiaa voidaan tarvittaessa selvittää.”

Essayah, KD:

”Korkojen nousu on ollut nopeaa ja tulee todennäköisesti jatkumaan. Ennuste on myös, että nousun jälkeen korot jäävät pysyvästi aiempaa korkeammalle tasolle. Pankkien mukaan korkojen nousuun on suurimassa osassa asuntolainoja myös varauduttu, joten maksukyvyn tulisi olla turvattu valtaosalle lainansaajista.

Suurimmaksi ongelmaksi tulee nousemaan pääkaupunkiseudun valtavan suuret asuntolainat, joissa korkojen nousun vaikutus lasketaan tuhansissa euroissa vuositasolla. Olemme valmiita tarkastelemaan korkovähennyksen palauttamista erityisesti ensiasunnon ostajille. Ensiasunnon ostajien taloudellinen liikkumavara on yleensä pieni, perheen perustaminen ajankohtaista ja kulut sen myötä suurimmat.

Korkovähennys voisi myös piristää asuntomarkkinoita, joissa on nähtävissä selkeää hiljenemistä. Valtion taloudellinen tilanne asettaa kuitenkin tiukat raamit korkovähennyksen käyttöönotolle, ja korkovähennystä joudutaan tarkastelemaan yhdessä monien välttämättömien lisäpanostusten rinnalla.”

Klemetti, Liike Nyt:

”Korkovähennys vääristää asuntomarkkinoita, joten emme kannata sitä. Pitkällä tähtäimellä työn verotusta tulee alentaa, jotta ihmisille jää enemmän rahaa käyttöön.”

Leinonen, Lib.:

”Korkovähennysoikeutta ei tule palauttaa. Omistusasumista ei erityisemmin tarvitse tukea. Asunnon omistajille liittyvistä verouudistuksista mainittakoon oman asunnon myyntivoiton verottomuuden poistaminen. Liberaalipuolueen vaihtoehtobudjetissa käytettiin VM:n arviota 1,5 miljardin euron vuotuisesta lisäverokertymästä.

Vastavuoroisesti ansiotuloveroa voidaan laskea. Myyntitappio omasta asunnosta tulisi samalla verovähennyskelpoiseksi, mikä kannustaisi kaupungistumiseen. Myös varainsiirtovero poistuu vaihtoehtobudjetissamme, mikä parantaisi asuntomarkkinoiden toimintaa.”

Eduskuntaan kärkkyjät. Sekä liberaalipuolue että Korjausliike ovat molemmat tehneet omat vaihtoehtobudjettinsa valtiontalouden tasapainottamiseksi. Vasemmalla puoluesihteeri Aarne Leinonen, liberaalipuolue ja oikealla puheenjohtaja Petri Roininen, Korjausliike. Kuvat: puolueet


Roininen, KL:

”Näemme järkevänä ja käytännönläheisenä. Meidän tulee ajatella ihmisiä ja toimia käytännönläheisesti, ei teorian tai ideologian ohjaamina. Tällä hetkellä elämme korko-, inflaatioympäristössä sekä asuntomarkkinoilla niin sanotun epäjatkuvuuskohdan aikaa.

Tämä tarkoittaa, että vanhat, totutut mallit eivät toimi mutta uudet eivät ole vielä muotoutuneet. Siksi korkovähennyksen osittain palauttaminen sopeutumisjaksoksi voi olla perusteltua.”

Summa summarum

On hyvä, että puolueiden johto ymmärtää ja tiedostaa keskiluokkaa isosti painavat kustannuserät, joita on vaikea väistää kulutusvalinnoin.

Sekä Arto Luukkanen että Sari Essayah menevät jo varsin kiintoisiin yksityiskohtiin kommentoidessaan sähkönsiirtoa. Luukkanen pitää sähkönsiirron korotuskaton madaltamista (tällä hetkellä 8 %/v) oikeansuuntaisena mutta riittämättömänä toimenpiteenä.

Essayah haluaa luoda ”sähköveron alueellisen porrastuksen kompensoimaan siirtohintojen eroja”.

Tämä on nähdäkseni fiksu näkökulma, sillä nyt monilla täysin samankaltaisilla alueilla on aivan eritasoiset siirtohinnat lisäten sattumanvaraisesti alueellista eriarvoisuutta. Kustannuseroja jyrkentää valtion siirtohintoihin lisäämä prosentuaalinen arvonlisävero, joka sekin voisi olla alueellisesti porrastettu.

Myös vihreät tiedostaa siirtohinnoittelun alueellisen epätasa-arvon. Vaihtoehtoratkaisuina kalliille verkkoinvestoinneille he esittävät konkretiaa: ”energiavarastoja ja varavoimakoneita, paikallisia mikroverkkoja tai sähkönkäyttäjien omia käyttövarmuusratkaisuja, jotka toteutetaan verkkoyhtiön kustannuksella”.

Luonnollisten monopolien yksityistämiseen vastaajat suhtautuvat jyrkän kielteisesti lähes kautta linjan. Vihreät käyttää termiä ”suhtauduttava varoen”. Korjausliikkeen Petri Roininen yksityistäisi kuntien ja valtion omistamia yrityksiä ja kiinteistöjä mutta ei strategista infraa kuten vesi- ja energiahuoltoa.

Mielestäni inframonopolien yksityistämisen poissulkeminen on järkevää, mutta tarkoittaa samalla sitä, että julkisomisteisten yhtiöiden on yhtä lailla kiinnitettävä huomiota hyvään hallintoon ja toiminnan tehokkuuteen.

Asuntolainojen korkojen verovähennysoikeuden palauttamiseen vastaajat suhtautuvat toistaiseksi pääosin kielteisesti. Roininen on valmis harkitsemaan osittaista palauttamista, Essayah verovähennysoikeuden palauttamista ensiasunnon ostajille.

Eduskuntavaalien ennakkoäänestysaika on 22.-28.3.2023 ja vaalipäivä on 2.4.2023.

Tilaa uutiskirjeemme

Kolmesti viikossa lähetettävä uutiskirje sisältää SalkunRakentaja-sivustolla julkaistut uusimmat artikkelit.
Lisää kommentti Lisää kommentti

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Edellinen artikkeli

Miksi lainat kannattaa aina vertailla?

Seuraava artikkeli
Enovix rannekello

Tämä akkuteknologiaa valmistava kasvuyritys on sisäpiirin ja analyytikoiden suosikki