Toimituksen blogi

Listaamattomien yritysten verotus: Edes yksi porkkana tienaamiselle

Vaalien alla tutkimustulosten väärintulkinta on houkuttelevaa.

Listaamattomien yritysten verotus lienee Suomessa ainoa vero, joka kannustaa tulojen maksimointiin. Jos teet kovasti työtä yhtiösi lukuun ja tienaat enemmän, voit nostaa yhtiöstä enemmän osinkoja pienemmällä verokannalla. Toki tiettyyn enimmäismäärään saakka. 

Yrittäjä voi nostaa yrityksestään 150 000 euroa alennetulla verokannalla, joka on 7,5 prosenttia. Tuosta summasta yhtiö on kuitenkin maksanut jo 20 prosentin pääomatuloveron, jolloin kokonaisvero on 25,5 %.

Tämä vertautuu noin 3000 euron kuukausiansioon, jolloin veroprosentti on samansuuruinen. On siis suhteellisen väärin puhua alennetusta verokannasta. Se on keskituloisen veroprosentin suuruinen.

Ennen vaaleja jotkut puolueet ovat pitäneet keskustelua pinnalla listaamattomien yhtiöiden verotuksen kiristämisestä.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) julkaiseman tutkimuksen mukaan verotuksen muuttamisella ei olisi lopputulemaan suurta vaikutusta. Yrittäjät optimoisivat verotuksen voitonjakoa ja palkanmaksua säätelemällä. Matalan palkan verotus on Suomessa hyvin kevyttä.

Tutkimuksen johtopäätökset eivät kerro, että verokertymä kasvaisi jos osinkoverotusta kiristettäisiin.

VATT:n tutkimuksen voi toki tulkita monella tapaa. Vasemmistoliiton äänenkannattaja Kansan Uutiset kiirehti tulkitsemaan tutkimuksen perusteeksi listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen tasapäistämiselle.

On totta, että listaamattomien yhtiöiden osinkoverotus on poikkeuksellista jopa kansainvälisesti. Kannustimet kotimaiselle yrittäjyydelle eivät ole kuitenkaan kovin suurilukuiset.

Lyhyen matematiikan laudaturilla ja kauppatieteiden maisterin tutkinnolla ymmärrän asian niin, että yhtiössä tulee olla nettovarallisuutta miltei 1,9 miljoonaa euroa ennen kuin osinkoa voi nostaa alemmalla verokannalla enimmäismäärän. Se on valtava määrä rahaa. Sitä ennen on pitänyt maksaa paljon yhteisöveroa, arvonlisäveroa sekä työntekijöille palkkaa ynnä muita maksuja.

Taantumaa tai jopa lamaa kohti kulkiessamme ei ole vahinko, että yrityksillämme on pääomapuskureita vaikeammista ajoista selviytyäkseen.

Tutkimuksen mukaan yrittäjä nostaa yhtiöstä mahdollisimman paljon osinkoja matalalla verokannalla. Jos osinkoverotuksen raja-arvoja kiristettäisiin, varallisuutta jätettäisiin yhtiöön tai sitä nostettaisiin enemmän palkkana.

Tämä on täysin luonnollista. Vaikka Suomessa moni sanoo olevansa iloinen veronmaksaja ja mielellään maksavansa enemmän veroja, en ole vielä nähnyt yhtäkään tilisiirtotositetta vapaaehtoisesta veronmaksusta.

Yrittäjien käyttäytymisestä on kertynyt runsaasti kokemusta, koska Suomessa osinkoverotusta on muutettu useaan kertaan. 

Tutkimuksen johtopäätökset kielivät kuitenkin siitä, kuinka heikosti Suomessa tunnetaan yrittämisen luonteenpiirteitä. Johtopäätöksissä muun muassa todetaan, että veromalli kannustaa yrittäjiä jaksottamaan osingonmaksua. 

Yrittämiseen kuuluu se, että ensin rahaa vain menee ja toivottavasti myöhemmin rahaa tulee enemmän, kunnes taas heikompina aikoina voi tulla tappiota. Suuria ansiotulojakin voi Suomessa jaksottaa. Hyvin tiukoissa raameissa niitäkin.

Suomen Osakesäästäjät on itseasiassa esittänyt, että pörssiyhtiöiden verotus tulisi madaltaa listaamattomien tasolle. Pörssiyhtiöiden osinkoverotus on Suomessa hyvin kireää.

Nykyisessä valtiontalouden tilanteessa on vaarallista heikentää yrittäjien kannustimia ohkaisin perustein ja tutkimustuloksia väärin tulkiten. Työllistämiselle ja tienaamiselle voisi jättää yhden porkkanan.

1 kommentti
  • aimo sanoo:

    Keskeiset tulokset ovat seuraavat. Ensinnäkin, huojennetun osinkoverotuksen euromääräinen
    raja on omiaan pikemminkin hidastamaan kuin nopeuttamaan yhtiöiden kasvua. Tämä johtuu siitä, että yrittäjän, joka arvioi että hänen osinkotulonsa tulevaisuudessa ylittävät huojennetun osinkotulon rajan, kannattaa pyrkiä nostamaan huojennettua osinkoa jo silloin, kun se
    edellyttää kannattavista investoinneista tinkimistä.
    Toiseksi, huojennetun osinkoverotuksen tuottoraja kannustaa tietyissä tilanteissa tekemään
    myös suhteellisen huonosti tuottavia investointeja. Näin tapahtuu erityisesti silloin, kun tuottoraja on suhteellisen korkea. Yrittäjän näkökulmasta investointien kannattavuus perustuu
    osittain siihen, että ne kasvattavat yrityksen nettovarallisuutta, mikä puolestaan kasvattaa
    huojennetun osinkoverotuksen piirissä olevien osinkojen osuutta.

  • Ylös
    >