
Valtiovarainministeriö on julkaissut verokartoituksen, jonka tehtävänä on tuottaa poliittisen päätöksenteon tueksi aineistoa verojärjestelmän tuottamista tuloista, tuottaa tietoa verojärjestelmän eri kiristysvaihtoehdoista ja arvioida niiden vaikutuksia.
Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää verokartoituksen tuloksia varsin odotettuina. Verotuksen yleinen taso on Suomessa jo valmiiksi korkea, eikä perusteellisessa kartoituksessa löytynyt juurikaan toteuttamiskelpoisia kohteita verotuksen lisäkiristyksille.
”Verokartoituksen laihojen tulosten jälkeen on entistäkin selvempää, että julkisen talouden tasapainotuksessa on keskityttävä menosäästöihin ja rakenneuudistuksiin”, toteaa Lehtinen.
Lehtisen mukaan useimmissa tarkastelluissa kiristysvaihtoehdoissa mahdolliset lisäverotuotot havaittiin vähäisiksi, mutta verotuksen kiristämisestä aiheutuvat haitat merkittäviksi. Sellaisia kiristyksiä ei tietenkään pidä toteuttaa.
Osinkoverotuksen kiristämisen vaikutukset
Verokartoituksen tarkasteluissa mahdollisia lisäverotuottoja arvioidaan yleensä staattisesti eli ilman oletettuja käyttäytymisvaikutuksia. Tällöin saatavissa olevia lisäverotuottoja helposti yliarvioidaan.
Paljon spekuloitu listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen kiristäminen on Lehtisen mukaan tästä hyvä esimerkki.
Jos osinkoveron huojennuksen laskennassa käytettyä tuottoprosenttia alennetaan, monet yritykset ja yrittäjät luonnollisesti vähentävät samassa suhteessa osinkojen maksua. Silloin kiristys ei välttämättä tuottaisi mitään, vaan päinvastoin verotuotot voisivat alentua, Lehtinen kertoo.
”Olisi hyvin epärealistista ja jopa naivia olettaa, että yritykset ja omistajat eivät mitenkään reagoi verotuksessa tapahtuviin muutoksiin. Todellisuus on juuri päinvastainen.”
Lehtisen mielestä huomattavasti parempi ratkaisu on edetä nykyisen hallituksen viitoittamalla tiellä ja pidättäytyä myös ensi vaalikaudella kiristävistä muutoksista pääomatulojen verotuksessa ja yhteisöverotuksessa. Vakaa linja on näissä veromuodoissa valttia, ja se turvaa parhaiten myös veropohjan ja yhteiskunnan verotuotot.
”Yritysten ja yrittäjien verotusta ei kiristetä. Se on erinomainen lähtökohta myös seuraavalle hallitukselle”, katsoo Lehtinen.
Näin valtionvarainministeriö haluaisi kiristää osinkoverotusta
Valtiovarainministeriön menokartoituksessa listaamattomien yhtiöiden osinkojen verotuksessa nähdään ongelmia. Kartoituksen mukaan järjestelmää tulisi yhtenäistää, mikä samalla lisäisi verotuottoja.
Keskeiseksi ongelmaksi kartoituksessa arvioidaan korkea nettovarallisuudelle laskettu kahdeksan prosentin tuottoraja. Neutraalissa järjestelmässä tuottoprosentin tulisi vastata riskitöntä korkoa lisättynä pienellä riskipreemiolla. Verotuksen ennakoitavuudella voidaan perustella myös matalampaa kiinteää tuottoprosenttia.
Yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmä ehdotti tuottoprosentin alentamista neljään prosenttiin. Samalla olisi poistettu euromääräinen 150 000 euron raja ja asetettu nettovarallisuusrajan alittavan pääomatulo-osingon veronalainen osuus 40 prosenttiin. Tämä yksinkertaistaisi osinkoverotusta, vähentäisi kannusteita tulonmuuntoon ja kohtelisi eri tyyppisiä investointeja nykyistä neutraalimmin.
Muutos myös lähentäisi listatun ja listaamattoman yhtiön osinkoverotusta toisiinsa ja madaltaisi osaltaan listautumiseen liittyvää kynnystä.
Kartoituksessa todetaan, että Suomen yhteisöveron taso on kilpailukyvyn ja kasvun tukemiseksi tarpeen säilyttää maltillisena eikä tulossa oleva konsernien globaali minimiverosääntely aiheuta yhteisöverokannalle korotuspaineita, joten yhteisöverokantaa ei ole perusteita korottaa.
Listaamattomien yhtiöiden osinkojen verotusta tulisi uudistaa järjestelmän neutraaliuden parantamiseksi
ja listautumiskynnyksen pienentämiseksi. Muutos kasvattaisi samalla verotuottoja. Myös muita yritysverotuksen verotukia, kuten koulutusvähennystä tai yrittäjävähennystä, olisi mahdollista harkita vähennettäviksi tai pienennettäviksi.
Lehtisen mukaan myös osinkoverotuksen uudistustarpeita pohdittaessa mahdollisille muutoksille on syytä asettaa tämä reunaehto. Yhtiön jakaman voiton verotus ei saa ainakaan kiristyä.
Verotuksen painopiste kulutukseen
Verokartoituksessa esitetään Suomen verojärjestelmän painopisteen siirtämistä työn verotuksesta kulutuksen verotukseen. Tämä lähtökohta on Lehtisen mielestä oikeansuuntainen. Ensi vaalikaudella etenemisessä pitää kuitenkin olla myös kulutusverotuksessa varovainen.
”Nopeutunut inflaatio ja nettoansioiden hiipunut ostovoima on otettava huomioon. Arvonlisäverokantojen korottaminen ei ole perusteltua lähivuosina. Kulutusveroissa liikkumavaraa on ensi vaalikaudella jonkin verran nähtävissä lähinnä ympäristö- ja terveyshaittoihin kohdistuvissa valmisteveroissa.”
Verokartoituksen kummajainen löytyy ansiotulojen verotuksesta, jossa jostakin syystä väläytetään mahdollisuutta kiristää verotusta jättämällä veroperusteiden indeksitarkistus väliin. Lehtisen mukaan tämä on myös epäloogista, koska verokartoituksessa muutoin halutaan suunnata mahdolliset kiristykset muihin kohteisiin kuin työn verotukseen.
”Veroperusteiden indeksitarkistuksen jättäminen väliin olisi kiristys siinä missä vaikkapa asteikkoprosenttien korottaminenkin – ja aivan yhtä haitallinen kansalaisten ostovoiman ja työnteon kannustimien kannalta”, Lehtinen korostaa.
Lehtisen mielestä sitä ei pidä missään tapauksessa tehdä. Ansiotulojen verotusta on päinvastoin jatkossa kevennettävä.