Listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen kiristäminen johtaisi muutoksiin yritysten osingonjaossa.
Suomessa osinkotuloja listaamattomista yrityksistä verotetaan kevyemmin, jos tuloja on alle tietyn euromäärän ja alle tietyn prosenttiosuuden osakkeiden matemaattisesta arvosta, eli niiden osuudesta yrityksen nettovarallisuuteen.
Valtiovarainministeriö on julkaissut verokartoituksen, jossa se näkee listaamattomien yhtiöiden osinkojen verotuksessa ongelmia. Kartoituksen mukaan järjestelmää tulisi yhtenäistää, mikä samalla lisäisi verotuottoja.
Keskeiseksi ongelmaksi kartoituksessa arvioidaan korkea nettovarallisuudelle laskettu kahdeksan prosentin tuottoraja. Neutraalissa järjestelmässä tuottoprosentin tulisi vastata riskitöntä korkoa lisättynä pienellä riskipreemiolla. Verotuksen ennakoitavuudella voidaan perustella myös matalampaa kiinteää tuottoprosenttia.
Yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmä ehdotti tuottoprosentin alentamista neljään prosenttiin. Samalla olisi poistettu euromääräinen 150 000 euron raja ja asetettu nettovarallisuusrajan alittavan pääomatulo-osingon veronalainen osuus 40 prosenttiin.
Ministeriön mukaan tämä yksinkertaistaisi osinkoverotusta, vähentäisi kannusteita tulonmuuntoon ja kohtelisi erityyppisiä investointeja nykyistä neutraalimmin.
Yrityksille muutos tarkoittaisi siis aiempaa selvästi kireämpää osinkojen verotusta.
Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen kritisoi ajatusta kahdeksan prosentin raja-arvon laskemisesta.
Jos osinkoveron huojennuksen laskennassa käytettyä raja-arvoa alennetaan, monet yritykset ja yrittäjät luonnollisesti vähentävät samassa suhteessa osinkojen maksua. Silloin kiristys ei välttämättä tuottaisi mitään, vaan päinvastoin verotuotot voisivat alentua, Lehtinen kertoo.
”Olisi hyvin epärealistista ja jopa naivia olettaa, että yritykset ja omistajat eivät mitenkään reagoi verotuksessa tapahtuviin muutoksiin. Todellisuus on juuri päinvastainen.”
Tutkimus vahvistaa osinkotuottojen laskun
Lehtisen epäily osinkojen maksujen vähentymisestä saa tukea Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tuoreesta tutkimuksesta. Tutkimuksessa tarkastellaan 2010-luvulla tehtyjä muutoksia näihin veroasteikon raja-arvoihin ja tutkitaan kuinka yritysten omistajat reagoivat veronmuutoksiin.
Tutkimuksen mukaan yritysten omistajat reagoivat nopeasti muutoksiin osinkoverotuksessa ja nostavat osinkotuloja kevyemmän verotuksen raja-arvoihin asti. Osinkoverotuksen kiristäminen kannustaa lykkäämään osingonjakoa ja kerryttämään yrityksen nettovarallisuutta.
”Yritysten omistajat pystyvät optimoimaan yrityksestä nostamiensa osinkotulojen määrän ja nostavat osinkotuloja matalamman verotuksen raja-arvoihin asti. Osinkoverotuksen rajojen kiristämisen myötä suurempi osuus voitoista jätettäisiin yritykseen kerryttämään nettovarallisuutta, ja pienentyneet osingot maksettaisiin omistajille osin palkkana osingon sijaan”, vanhempi tutkija Aliisa Koivisto VATT:sta tiivistää tutkimuksen havainnot.
Vuosina 2006–2011 kevyemmän osinkoverotuksen euromääräinen raja oli 90 000 euroa. Vuonna 2012 rajaa laskettiin 60 000 euroon ja vuodesta 2014 raja-arvo on ollut 150 000 euroa. Raja-arvon jälkeen osinkotulot ovat korkeammin verotettua pääomatuloa.
Vuoden 2014 veromuutos kevensi korkean nettovarallisuuden yritysten osinkoverotusta huomattavasti. Tutkimuksessa havaitaan, että nämä varakkaat yritykset kasvattivat omistajille maksettavia osinkoja keskimäärin 8 prosenttia samalla kun omistajan palkka samasta yrityksestä pieneni 8 prosenttia.
”Yrityksestä nostettavien osinkotulojen määrää on helppo optimoida. Yritysten omistajat nostavat osinkotuloja usein matalamman osinkoverotuksen raja-arvoihin asti ja muuttavat voitonjakoa veroasteikon raja-arvojen muuttuessa”, kertoo Aliisa Koivisto.
Nettovarallisuusraja määrittää nostettavien osinkotulojen enimmäismäärän
Osinkovero on Suomessa matala listaamattomille yrityksille, joilla on vahva nettovarallisuus, sekä kansainvälisesti verrattuna että verrattuna muihin tuloveroihin. Erityyppisten yritysten omistajat ovatkin hyvin erilaisessa asemassa verotuksellisesti.
Vuosina 2006–2013 matalamman osinkoverotuksen raja oli 9,0 prosenttia osakkeen matemaattisesta arvosta. Vuodesta 2014 lähtien on ollut voimassa nykyinen 8,0 prosentin raja-arvo.
Tutkimuksessa havaitaan, että nettovarallisuusrajan madaltaminen vaikutti voimakkaasti maksetun osingon määrään. Yritykset, jotka maksoivat aiemmin osinkoa 9,0 prosenttia suhteessa nettovarallisuuteen, kiristivät osingon maksua uuden raja-arvon mukaisesti vastaamaan 8,0 prosenttia nettovarallisuudesta.
”Valtaosa yrittäjistä ei nosta osinkotuloja yli nettovarallisuusrajan, koska raja-arvon ylimeneviä osinkotuloja verotetaan ansiotulona ja heidän olisi lähes sama nostaa yrityksestään palkkaa. Siirtämällä osingonjakoa omistaja voi myös lykätä veronmaksua sekä kasvattaa yrityksen nettovarallisuutta, mikä mahdollistaa kevyemmän osinkoverotuksen tulevaisuudessa”, toteaa Aliisa Koivisto.
Osinkoveron muutoksilla ei havaittu vaikutuksia yritysten liikevaihtoon tai investointeihin.
Näin listaamattomien yhtiöiden osinkoja Suomessa tällä hetkellä verotetaan
Suomessa osinkotuloja verotetaan keveämmin, jos tuloja on korkeintaan 8,0 prosenttia osakkeiden matemaattisesta arvosta, eli niiden osuudesta yrityksen nettovarallisuuteen. Tällöin alle 150 000 euroa alittavasta osasta 75 prosenttia on verotonta tuloa ja loput veronalaista pääomatuloa, tarkoittaen käytännössä 7,5 prosentin pääomatuloveroa osingolle.
Ulosmaksetusta osingosta on kuitenkin lisäksi jo maksettu 20 prosentin pääomatulovero, eli kokonaisvero osingolle sisältäen osinko- ja yhteisöveron on 25,5 prosenttia.
30 000 euroon verotettavaa tuloa asti pääomatulovero on 30 prosenttia ja sen jälkeen 34 prosenttia. Koska osinkoverosta iso osa on verovapaata, vaikuttaa pääomatuloveron progressio vasta yli 140 000 euron osinkoihin, kun jätetään huomiotta muut pääomatulot.
150 000 euron ylittävästä osingosta veronalaista pääomatuloa on 85 prosenttia. Efektiivisesti osinkoveroaste on yli 150 000 euron ylittäville osingoille 28,9 prosenttia ja 43,1 prosenttia, kun yhteisövero lasketaan mukaan.
Jos osinko on yli 8,0 prosenttia osakkeen matemaattisesta arvoista, rajan ylittävistä osinkotuloista 75 prosenttia on verotettavaa ansiotuloa. Yhteisövero huomioituna verotus on samantasoista kuin palkkatulolle.
Osingoista maksettava vero riippuu myös osakkaan muista ansio- ja pääomatuloista.
