Kiinteistöliiton mukaan EU-direktiivi uhkaa ajaa yli kahden miljoonan suomalaisen kodit ennenaikaisiin korjauksiin.
Euroopan komissio julkaisi heinäkuussa 2021 osana niin sanottua 55-valmiuspakettia ehdotuksen energiatehokkuusdirektiivin muuttamisesta. Ehdotuksessa kiristetään energiatehokkuustavoitteita, tehostetaan nykyisiä energiatehokkuustoimia ja ehdotetaan uusia toimenpiteitä ja tavoitteita.
Sitten vuoden 2022 toukokuussa komissio julkaisi suunnitelman, jonka tavoitteena on katkaista riippuvuus Venäjältä tuotavista fossiilisista polttoaineista mahdollisimman pian sekä nopeuttaa siirtymää puhtaaseen energiaan.
Yhtenä osana suunnitelmaa komissio ehdottaa jo kiristettävän energiatehokkuustavoitteen edelleen kiristämistä.
EU-direktiivin uudistamisen myötä energiatehokkuuteen liittyvää korjaustarvetta on arviolta jopa 40–50 prosenttia rakennuskannasta. Energiaremonttien rahoittaminen tulee olemaan iso kysymys taloyhtiöille tulevina vuosina, varoittaa Isännöintiliitto.
Energiatehokkuutta parantavien korjausten tarve lisääntyy tulevina vuosina merkittävästi, jos suunnitteilla oleva EU-tason sääntely toteutuu.
”Ilmastonmuutoksen hillitseminen tarkoittaa hiilipäästöjen vähentämistä myös asumisessa. Tällä hetkellä EU-tason neuvotteluja käydään niin sanotun rakennusten energiatehokkuusdirektiivin uudistamisesta. Toteutuessaan uudistus tarkoittaa kiristyviä vaatimuksia energiatehokkuudelle. Lisäksi tavoitteeksi asetettaneen, että koko asuntokanta olisi päästötöntä vuoteen 2050 mennessä”, Isännöintiliiton toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva kuvaa.
Edessä voi olla mittavia pakkoremontteja
Kiinteistöliiton mukaan EU:ssa parhaillaan uusittava energiatehokkuusdirektiivi uhkaa pakottaa yli kahden miljoonan suomalaisen kodit ennenaikaisiin korjauksiin kiristyvien energiatehokkuusvelvoitteiden täyttämiseksi.
EU-parlamentti äänestää maaliskuun puolivälissä uudistuksesta, joka toteutuessaan ajaisi noin puolet suomalaisista kerrostaloista ja omakotitaloista mittaviin korjauksiin kymmenen vuoden kuluessa.
EU-parlamentin äänestyksen jälkeen asian käsittely jatkuu parlamentin, neuvoston ja komission kolmikantaneuvotteluissa. Jos direktiivi toteutuu nyt parlamentille ehdotetussa muodossa, noin 1,5 miljoonaa asuntoa, joista lähes 570 000 omakotitaloja, on korjattava täyttämään uudet energiatehokkuusvaatimukset vuoden 2032 mennessä.
Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi rakennuksen lämmöneristävyyden parantamista julkisivuremontin avulla tai lämmitysjärjestelmän vaihtamista, vaikka näille korjauksille ei muuten olisi vielä tarvetta.
Korjausten kustannukset olisivat Kiinteistöliiton arvion mukaan koko rakennuskannan osalta noin 21 miljardia euroa, eli vuosittain noin 2,1 miljardia euroa vuoden 2032 loppuun saakka.
”Jos energiatehokkuusdirektiivi toteutuu esitetyssä muodossa, se aiheuttaa suomalaisille kotitalouksille suuria haasteita. Kasvavalla määrällä kotitalouksia ja taloyhtiöitä on jo nykyisinkin vaikeuksia saada rahoitusta korjauksiin”, kertoo Kiinteistöliiton toimitusjohtaja Harri Hiltunen.
Hiltusen mukaan energiatehokkuuden parantaminen erillään muusta asuinrakennuksen korjaustarpeesta on kallis ja kustannustehotonta tapa tavoitella päästöjen vähentämistä.
”Korjauspakko koskisi myös sellaisia asuinrakennuksia, joilla ei ole tulevaisuudessa käyttöä. Se on rahan ja materiaalisten resurssien tuhlaamista” Hiltunen varoittaa.
Direktiiviesitystä on kohtuullistettava
Omakotiliiton mukaan direktiiviesitystä pitää parantaa siihen suuntaan, että sillä voidaan saavuttaa EU:n asettamia ilmastotavoitteita, mutta joka on samalla yleisesti hyväksyttävissä ja tosiasiallisesti toteutettavissa.
Tulevan kevään EU-kolmikantaneuvotteluissa on varmistettava kansalaisten sosiaalisen oikeudenmukaisuuden toteutuminen. Jäsenvaltioille tulee varmistaa riittävä päätöksentekovalta ja mahdollisuus valita sopivimmat keinot tavoitteiden saavuttamiseksi.
”Tämä direktiivi tulee koskettamaan uudella tavalla jokaista kansalaista kaikissa EU-maissa. Nyt on keskeistä, että päätöksenteossa tullaan huomioimaan teknistaloudelliset näkökulmat pakkoremonttivaatimuksissa, eikä ajeta ihmisiä taloudelliseen ahdinkoon”, toteaa Omakotiliiton toiminnanjohtaja Marju Silander.
Eri puolilla Suomea sijaitsee etenkin taantuvilla alueilla rakennuksia, joilla ei ole enää lähitulevaisuudessa käyttöä. Käytöstä poistuvien rakennusten remontointia ei voida pitää taloudellisesti perusteltuna tai materiaalien käytön kannalta resurssiviisaana.
”Kategorinen määräys remontoida näin suuri osa rakennuksista kymmenen vuoden kuluessa kuumentaisi markkinoita ja nostaisi hintoja. Tämä lisäisi asunnonomistajien ahdinkoa entisestään”, Harri Hiltunen ja Marju Silander varoittavat.
Myös Isännöintiliitto kantaa huolta remonttien rahoituksesta erityisesti muuttotappiopaikkakunnilla.
Koro-Kanervan mukaan korjausten rahoittamisessa on ongelmia jo tällä hetkellä varsinkin muuttotappiopaikkakunnilla tai taloyhtiöissä, joissa korjausvelkaa on päässyt kertymään liikaa suhteessa asuntojen arvoon.
”Osassa tällaisista kohteista päästöttömyyteen vaadittavia remontteja ei ole järkevää eikä mahdollistakaan toteuttaa.”
Nyt kannattaa äänestää näitä EU-kjmileimasin puolueita että saadaan nopeasti remppalaskut.T;Kesk.Kok.SDP ja Vih.
Mulla on muutama asunto, kyllä minä ne voin korjata mutta en avusta muiden maiden korjauksia EU tuella!
Ktäysin turhaa pelottelua, ei kiinteistöjä uhkaa minkään pakkoremontti, vaan EU käytännössä kehoittaa jäsenmaitaan huolehtimaan ilmastosopimuksistaan, eli energian osalta myös vanhojen ja erittäin paljon energiaa tuhlaavien kiinteistöjen osalta.
Esimerkiksi omakotitalot joita tämä koskee, eli öljyllä tai suoralla sähköllä lämpiävät ennen vuotta 1980 rakennetut omakotitalot, eli sellaiset jotka tuhlaavat ostoenergiaa yli 400KW/m2 vuodessa (uudet talot alle 100kW/m2), pelkällä muutaman tuhannen maksavalla ilmalämpöpumpulla asia on hoidettu, takaisinmaksuaika muutaman vuoden ja tämän jälkeen tuotto jopa tuhansia vuodessa. Tällaisia voi ostaa vaikka osamaksulla siten että säästöt energiakuluissa kattavat osamaksut. Erilaisia lämpöpumppuja muuten myytiin viime vuonna yhteensä 196 000 kpl, joten tällä tahdilla viiden vuoden päästä on asia hoidettu muutenkin.
Kerrostaloista vain 16% kuuluu parannettaviin, näistäkin joka vuosi parannetaan ilman määräyksiäkin arviolta 10-20 prosenttia, pelkästään energiakustannussyistä, eli tältäkin osin asia korjaantuu jo taloudellisin perustein määräajan loppuun mennessä.
Energiaremontit ovat ja tulevat olemaan pääosin lämmitysmuotojen muutoksia kustannussyistä, eli siirtymisiä lämpöpumppujen käyttöön, lämmöntalteenottoon ilmanvaihdosta ja aurinkoenergian hyödyntämiseen, rakenteelliset lisäeristykset tehdään vain muutenkin vaadittavien peruskorjausten yhteydessä ja ikkunat vaihdetaan kun entiset on kalliimpaa kunnostaa. Lähes kaikki energiaremontit ovat myös taloudellisesti kannattavia, etenkin kun EU ja valtio tukevat näitä remontteja avustuksin.
Enpä muista että tällaisesta olisi ollut puhetta kun kauppaunioniin liityttiin..
Tyypillistä suomalaista uutisointia, mitä tapahtuu ennen muuta hallituksen ministereitten suulla, eli syyllistämistä. Esim. CO2-päästöt ja metsien hiilinielut ja ehdotukset hakkuiden rajoittamisesta ja nyt tämä. Syyllistäminen on lopetettava! Norjalaiset myyvät estoitta öljyä ja kaasua, syyllistetäänkö heitä? Olisi syytä!
Mistä hullujenhuoneelta nämä EU lausunnot on peräisin. Nyt kannattais laittaa nämä hullu hullujen huoneelle iki ajoiks.