Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin helmikuussa yhteensä 336 miljoonaa euroa uutta pääomaa. Toisaalta rahastopääomaan vaikutti heikkenevä markkinakehitys. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 138 miljardia euroa.
Helmikuussa uusia pääomia sijoitettiin kaikkiin rahastoluokkiin paitsi osakerahastoluokkaan. Eniten uusia varoja sijoitettiin lyhyen koron rahastoihin, yhteensä 376 miljoonaa euroa. Pitkän koron rahastoihin sijoitettiin yhteensä 292 miljoonaa euroa.
Yhdistelmärahastoihin sijoitettiin yhteensä 70 miljoonaa euroa ja vaihtoehtoisiin rahastoihin yhteensä 31 miljoonaa euroa uusia pääomia. Pääomia lunastettiin ainoastaan osakerahastoista yhteensä 434 miljoonaa euroa.
| milj. EUR | Nettomerkinnät helmikuu 2023 | Nettomerkinnät vuoden alusta | Pääoma 28.02.2023 |
| Osakerahastot | -434 | -416 | 54 061 |
| Yhdistelmärahastot | 70 | 100 | 29 561 |
| Pitkän koron rahastot | 292 | 563 | 28 413 |
| Lyhyen koron rahastot | 376 | 300 | 14 568 |
| Vaihtoehtoiset rahastot | 31 | 61 | 11 518 |
| YHTEENSÄ | 336 | 607 | 138 122 |
Osakerahastoissa pääomia lunastettiin kaikista rahastoluokista, eniten Pohjois-Amerikkaan sijoittavista osakerahastoista.
Pitkän koron rahastoissa uusia varoja sijoitettiin kaikkiin muihin rahastoluokkiin paitsi kehittyville markkinoille. Uusia varoja sijoitettiin eniten euroalueen luokiteltuihin yrityslainoihin ja valtioriskiin sijoittaviin rahastoihin yhteensä 273 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin ainoastaan kehittyviltä markkinoilta yhteensä 33 miljoonaa euroa.
Kaikkien korkorahastoluokkien vuosituotot olivat kuitenkin yhä miinusmerkkisiä.
Keskuspankkien rahapolitiikan odotetaan edelleen kiristyvän korkean inflaation selättämiseksi. Osakemarkkinoille korkeat inflaatioluvut olivat pettymys, koska keskuspankkien ohjauskorkojen odotetaan nousevan aiempaa arviota korkeammalle. Korkojen nousu vaikuttaa pörssiyhtiöiden arvostuskertoimiin.
”Korkojen nousun myötä inflaatio on maltillisesti hidastunut Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Korkein inflaatiohuippu ohittui viime vuoden lopulla useimmissa maissa. Esimerkiksi Euroopassa sähkön hinnat ovat laskeneet. Hidastumisesta huolimatta pohjainflaatio kiihtyi, joten keskuspankkien rahapolitiikan odotetaan edelleen kiristyvän hintavakauden saavuttamiseksi”, analysoi johtava asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä (FA).
Nordean sijoitusstrategi Hertta Alava arvioi pankin viikkokatsauksessa, että taantumahuolien väistyminen on herättänyt uusia huolia inflaatiopaineiden pitkittymisestä.
”Kun työllisyys säilyy hyvänä ja palkat nousevat, kotitalouksien ostovoima säilyy kohtuullisena mahdollistaen hinnankorotukset. Alkuvuoden inflaatioluvut ovatkin olleet odotettua korkeampia sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa. Tämä puolestaan on lisännyt huolia siitä, että keskuspankit nostavat korkoja vielä useamman kerran ja koronlaskusyklin aloitus siirtyy ensi vuoden puolelle”, Alava toteaa.
Alavan mukaan markkinoiden odotukset ovat nyt erityisen herkkiä muuttumaan molempiin suuntiin yksittäistenkin talouslukujen perusteella.
Mikäli inflaatiopaineet hellittävät ja korot lähtevät laskuun, tarkoittaa se korkorahastojen tuottojen parantumista.
Nordea pitää euroalueen yrityslainat sekä kehittyvät korkomarkkinat ylipainossa. Riskimarginaalit ovat jo hieman kaventuneet ja pankki odottaa kaventumisen jatkuvan ensi vuoden edetessä.
