Joka kolmas suomalaissijoittaja vähentänyt viimeisen vuoden aikana sijoittamiseen käyttämiään summia
Arjen kasvaneet menot korkojen nousun ja inflaation seurauksena näkyvät suomalaisten piensijoittajien arjessa, kertoo OP Ryhmän teettämä kysely.
Kyselytutkimuksen mukaan 33 prosenttia suomalaissijoittajista on viimeisen vuoden aikana vähentänyt sijoittamiseen käyttämiään summia. Lisäksi joka seitsemäs on joutunut myymään sijoituksiaan arjen kasvaneiden menojen vuoksi.
Kyselyn mukaan 35 prosenttia miehistä ja 30 prosenttia naisista kertoo vähentäneensä sijoittamiseen käyttämiään summia viimeisen vuoden aikana.
Nousseiden korkojen vuoksi moni pohtii, kannattaisiko sijoittamisen sijaan nyt tehdä ylimääräisiä lainanlyhennyksiä.
Esimerkiksi asuntolainojen viitekorkona tyypillisesti käytetty 12 kuukauden euribor-korko on kivunnut lähes 3,4 prosenttiin, kun vielä huhtikuussa 2022 korko oli negatiivinen. Korkojen nousu on ollut siten nopeaa.
Keskimääräisessä 150 000 euron asuntolainassa kuukausikustannusten nousu on tällä koron nousulla useita satoja euroja vuoden takaiseen verrattuna.
Vastaajat pitivät suurimpana syynä summien alentamiseen sitä, että jokapäiväisten menojen jälkeen jää aiempaa vähemmän rahaa sijoittamiseen. Näin kertoi monivalintakysymyksessä 69 prosenttia vastaajista. Toiseksi yleisin syy oli synkentyneet talousnäkymät, jotka saivat 28 prosenttia vastaajista pienentämään sijoitussummia. Lisäksi noin neljäsosa vastaajista kertoi pienentäneensä sijoitussummia, koska sijoitukset ovat tappiolla.
Myös sijoitusten pakkomyyntejä on jouduttu tekemään.
Vastaajista 14 prosenttia arvopapereita omaavista suomalaisista kertoo, että he ovat joutuneet myymään viimeisen vuoden aikana sijoituksiaan, jotta saisivat vapautettua rahaa jokapäiväistä elämää varten. Eniten sijoituksia eri ikäryhmistä ovat myyneet 25–34-vuotiaat.
”Inflaatio ja korkojen nousu tuntuvat merkittävästi monen arjessa, joten tulokset eivät ole yllättäviä. Tilanteet vaihtelevat kotitalouksittain hyvin paljon esimerkiksi sen mukaan, kuinka paljon säästöjä on ennättänyt kertyä. Positiivinen uutinen on se, että ensi vuoden aikana käytettävissä olevat reaalitulot kääntyvät vähitellen kasvuun, kun ansiotason odotetaan nousevan inflaatiota nopeammin”, sanoo OP:n varallisuudenhoitoasiakkaista vastaava johtaja Kai Kalajainen.
Kalajaisen mukaan ei ole olemassa yhtä oikeaa vastausta siihen, kannattaako ylimääräisiä säästöjä ja sijoituksia laittaa nyt lainanlyhennyksiin.
”Tilannetta kannattaa miettiä koron näkökulmasta. Jos sijoituksista saatava tuotto-odotus on suurempi kuin asuntolainasta maksettava korko, kannustan tässäkin taloustilanteessa sijoittamaan. On kuitenkin tärkeää, että tilille jäisi myös puskuria yllättäviä tilanteita varten.”
Kuluttajahintojen nousu on tehnyt myös suomalaisten kuluttamisesta tarkemmin harkitumpaa. Viime vuonna alkanut lompakon nyörien kiristäminen jatkuu, ja tällä hetkellä suomalaiset karsivat kuluttamistaan entisestään.
Markkinointitoimisto Dagmarin toteuttaman Muuttuva kuluttaja 23 -tutkimuksen mukaan jopa 1,8 miljoonaa suomalaista eli 41 prosenttia 16–79-vuotiaista kertoo vähentäneensä kuluttamistaan selvästi viime aikoina. Määrä on 200 000 henkeä enemmän kuin viime elokuussa, jolloin kuluttamista sanoi vähentäneensä selvästi 1,6 miljoonaa suomalaista.
Elintarvikkeissa säästäminen yhdistää nyt joka toista (53 %) suomalaista. Niin moni on tutkimuksen mukaan alkanut kiinnittää huomiota elintarvikkeiden hintoihin ja siirtynyt halvempiin tuotteisiin.
