Avautuuko Pandoran laatikko? Amerikkalaisilla pankeilla on massiivinen määrä realisoimattomia tappioita joukkovelkakirjoista.
Piilaakson Silicon Valley Bankin romahdus on saanut aikaan markkinoilla pelonväristyksiä laajemmasta pankkikriisistä ja talletuspaosta.
Etupäässä aloittavia yrityksiä rahoittava Silicon Valley Bank (SVB) on ajautunut syviin vaikeuksiin ja se ajetaan alas Kalifornian pankkivalvontaviranomaisen päätöksellä. Kyseessä on toiseksi suurin yhdysvaltalaisen pankin konkurssi Washington Mutualin jälkeen vuonna 2008.
Toistaiseksi kriisipankin varat siirtyvät Yhdysvaltain talletussuojarahaston FDIC:n perustaman Deposit Insurance National Bank of Santa Claran hallintaan. Kaupankäynti yhtiön osakkeilla keskeytettiin perjantaina.
Markkinoilla hermoillaan nyt siitä, aiheuttaako SVB:n romahdus pankkikriisin Yhdysvalloissa. Siksi FDIC pyrkii turvaamaan SVB:n suojattujen asiakkaiden talletukset.
SVB:n romahduksen syynä on se, että sen talletukset alkoivat vähentyä ja se joutui siksi myymään USA:n valtion velkakirjoja hankkiakseen likviditeettiä. Velkakirjat pankki joutui myymään roimasti tappiolla, koska korot olivat nousseet. Korkojen nousu tarkoittaa velkakirjojen markkina-arvon laskua.
Velkakirjojen todellinen arvo jotain muuta kuin nimellisarvo
Piilaakson pankin ongelmat ovat herättäneet epäilyjä, että samanlaisia ongelmia on laajemminkin USA:n pankkisektorilla, kertoo uutistoimisto CNN. Suurten pankkien hallussa olevien velkakirjojen nimellisarvon ja todellisen arvon välille on muodostumassa kuilu.
SVB ei siis ole ainoa pankki, jolla on tämä ongelma. FDIC:n mukaan yhdysvaltalaisilla pankeilla oli vuoden 2022 lopussa 620 miljardin dollarin edestä realisoitumattomia tappioita – omaisuuseriä, joiden hinta on laskenut mutta joita ei ole vielä myyty.
Kun korot olivat lähellä nollaa, jenkkipankit ostivat paljon valtionlainoja ja joukkovelkakirjoja. Nyt kun Yhdysvaltain keskuspankki nostaa korkoja inflaation torjumiseksi, näiden joukkovelkakirjojen arvo on laskenut.
Kun korot nousevat, uudet joukkovelkakirjalainat alkavat maksaa sijoittajille korkeampia korkoja, jolloin vanhemmat joukkovelkakirjalainat menettävät arvoaan.
Tästä syystä useimmilla pankeilla on kirjoissaan jonkin verran realisoitumattomia tappioita.
”Nykyisellä korkoympäristöllä on ollut dramaattisia vaikutuksia pankkien rahoitus- ja investointistrategioiden kannattavuuteen ja riskiprofiiliin”, sanoo FDIC:n puheenjohtaja Martin Gruenberg viime viikolla Institute of International Bankersin tilaisuudessa pitämässään puheessa.
Realisoitumattomat tappiot heikentävät pankin tulevaa kykyä vastata odottamattomiin likviditeettitarpeisiin, Guenberg lisää.
Mitä tämä siis tarkoittaa?
Pahimmassa tapauksessa se tarkoittaa sitä, että pankeilla saattaa olla vähemmän likvidiä käteistä rahaa kuin ne luulivat – erityisesti silloin, kun ne tarvitsevat sitä. Syynä on se, että pankkien omistamien arvopaperien arvo on odotettua pienempi.
”Monilla laitoksilla – niin keskuspankeilla, liikepankeilla kuin eläkerahastoilla – on varoja, joiden arvo on huomattavasti pienempi kuin niiden tilinpäätöksissä on ilmoitettu”, kertoo Jens Hagendorff CNN:lle. Hän toimii rahoituksen professorina Lontoon King’s Collegessa.
Onko pelko talletuspaosta aiheellinen?
Hagendorffin mukaan tästä aiheutuvat tappiot ovat suuria ja ne on rahoitettava jollakin tavalla. Ongelman laajuus alkaa aiheuttaa huolta.
Analyytikoiden mukaan paniikkiin ei kuitenkaan ole vielä syytä.
”Joukkovelkakirjalainojen hintojen lasku on todellinen ongelma vain tilanteessa, jossa tase vajoaa melko nopeasti… ja pankki joutuu myymään omaisuuseriä, joita se ei normaalisti joutuisi myymään”, sanoo Luc Plouvier, vanhempi salkunhoitaja hollantilaisessa varainhoitoyhtiössä Van Lanschot Kempenissä.
Useimmat suuret yhdysvaltalaiset pankit ovat hyvässä taloudellisessa tilanteessa eivätkä joudu tilanteeseen, jossa ne joutuvat realisoimaan joukkovelkakirjatappioita, Gruenberg puolestaan kertoo.
Analyytikoiden mukaan paine kohdistuu eniten USA:n osavaltioiden alueellisiin pankkeihin. Ne voivat joko nostaa omia korkojaan, mikä heikentää voittoja – tai joutua ponnistelemaan rahoituspohjansa vahvistamiseksi, jos tallettajat lähtevät.
Aika loppumassa tiimalasista
Suomessa sijoittaja ja treidaaja Jukka Lepikkö on kommentoinut Twitterissä tilannetta.
”Perjantain tapahtumat toimivat muistutuksena monelle, että jopa isoimpiin kuuluvat pankit voivat mennä nurin – vieläpä äärimmäisen nopeasti. Pieni osa kotitalouksista ja yrityksistä ehti reagoida tilanteeseen vielä perjantaina, mutta viikonlopun aikana uutinen on tavoittanut nekin, jotka eivät seuraa markkinoita koko ajan nenä ruudussa kiinni”, Lepikkö kirjoittaa Twitterissä.
Lepikkö pelkää, että mikäli seuraavien päivien aikana saadaan uutisia uusista pankkien kaatumisista, saa se yhä useamman ihmisen siirtämään tilillä olevaa käteistä turvallisempana pidettyyn pankkiin tai käteisestä sijoituksiin.
Silloin syntyy itseään ruokkiva kierre, jossa talletuspako pakottaa pankit myymään velkakirjoja tappiolla.
Lepikön mukaan helpoin tapa estää talletuspako olisi todennäköisesti poistaa FDIC:n 250 000 dollarin talletussuojaraja, eli tehdä talletussuojasta rajaton.
Isoin ongelma tilanteessa on Lepikön mukaan kuitenkin aika, joka on loppumassa tiimalasista.
”Jos viranomaiset eivät reagoi ennen kuin pankit aukeavat maanantaina, uusia pankkiruumiita voi syntyä nopeasti”, Lepikkö varoittaa.
