Erityisesti väestöä menettävillä alueilla on entistä useammin edessä vain ikäviä vaihtoehtoja.
Muuttotappiopaikkakuntien taloyhtiöiden tilanteen tarkastelu on ottanut uusia kierroksia rakennusten energiatehokkuusdirektiivin uudistamisen synnyttämässä keskustelumylläkässä.
Euroopan Unioni haluaa asumisesta sääntelyä kiristämällä mahdollisimman vähäpäästöistä ja energiaa vähän kuluttavaa. Jos direktiivi toteutuu parlamentin hyväksymässä muodossa, jäsenmaissa nykyisten asuinrakennusten tulee saavuttaa vähintään tehokkuusluokka E vuoteen 2030 mennessä ja D vuoteen 2033 mennessä.
Jos direktiivi toteutuu parlamentin esittämässä muodossa, pitää Suomessa peräti noin 1,5 miljoonaa asuntoa korjata tiukempien energiatehokkuusvaatimusten mukaisiksi seuraavan kymmenen vuoden aikana.
”Energiatehokkuutta parantavat muutokset voivat parhaimmillaan olla kannattavia ja investointi maksaa itsensä takaisin säästyvinä energiakuluina. Silti isojen investointien toteuttaminen on järjetöntä ja osin käytännössä mahdotonta paikkakunnilla, joilla ihan perusremonttienkin rahoituksen saamisessa on vaikeuksia”, Isännöintiliiton toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva sanoo.
Haasteita muuttotappiokuntien taloyhtiöille
Rahoitusvaikeuksia nähdään tällä hetkellä erityisesti muuttotappiopaikkakunnilla, joissa väestön vähentyessä asuntojen vakuusarvot eivät riitä tarpeellisten korjausten rahoittamiseen.
Muuttotappiopaikkakuntien taloyhtiöt ovat siksi tienhaarassa. 2030-luvulla edessään valinta, remontoidako kiinteistöä mittavammin vai pitääkö taloyhtiö ajaa hallitusti alas, varoittaa Isännöintiliitto.
”Käytännössä yhä useammat muuttotappiopaikkakuntien taloyhtiöt ovat tienhaarassa 2030-luvulla: pystytäänkö investoinnit rahoittamaan osakkaiden omasta pussista vai lähdetäänkö ajamaan hallitusti taloyhtiötä alas”, Koro-Kanerva toteaa.
Vaihtoehdot ovat karuja.
Koro-Kanervan mukaan erityisesti väestöä menettävillä alueilla on entistä useammin edessä myös talojen purkamisia, kiinteistöjen myymistä pilkkahintaan ja taloyhtiöiden konkursseja.
Selkeää ja koeteltua mallia taloyhtiön hallittuun alasajoon ei kuitenkaan tällä hetkellä ole olemassa.
”Taloyhtiöiden rahoitusvaikeudet ja asuntojen arvon heikkeneminen on vaikea yhtälö. Energiakriisi on ajanut eritoten maakaasulla lämpiäviä taloyhtiöitä konkurssiin ja muillekin lämmityskulujen nousu on tiukka rasti. Muuttotappioalueilla asuntojen hallintaanotto vastikerästien vuoksi ei auta, kun asuntoa ei saada vuokrattua ja myyntivaikeuksien myötä esimerkiksi liiketiloja on päätynyt maksukyvyttömille tahoille, joilla ei ole aikomustakaan maksaa vastikkeita”, Koro-Kanerva toteaa.
Isännöinnin keinot hoitaa tällaisia tilanteita hyvin ovat varsin huonot tällä hetkellä. Tämä johtuu siitä, että mallia ”taloyhtiön saattohoitoon” ei ole ja osakkaiden saattaa olla todella vaikea hyväksyä sitä, että taloyhtiön loppu häämöttää.
Koro-Kanervan mukaan nämä ilmiöt eivät ole vielä valtavirtaa, mutta väestö- ja talousennusteiden sekä rakennusten korjaustarpeiden lisääntymisen pohjalta hän on vakuuttunut, että näitä tilanteita tullaan näkemään entistä enemmän tulevaisuudessa.
Seuraavan hallituksen toteutettava taloyhtiöiden hallittu rakennemuutos
Isännöintiliitto näkee, että ensi hallituskaudella olisikin tärkeää paneutua keksimään ratkaisuja siihen, miten tämä Suomen taloyhtiöiden rakennemuutos saadaan toteutettua hallitusti. Rakennemuutokseen pitäisikin etsiä ratkaisuja tulevalla hallituskaudella ministeriörajat ylittävän selvitysryhmän avulla, Koro-Kanerva ehdottaa.
”Ehdotamme ministeriörajat ylittävää selvitysryhmää miettimään, miten muuttotappioalueiden ongelmat ja taloyhtiöiden vihreä siirtymä voidaan toteuttaa kaikin puolin kestävästi. Osaa taloyhtiöistä ei kannata korjata, vaan pikemmin purkaa. On selvitettävä, millä keinoin kiinteistöt voidaan järkevästi purkaa, jotteivat ne jää hylättyinä rapistumaan. Lisäksi asunto-osakeyhtiöiden selvitystilaa ja yhtiön toiminnan lopettamista koskevaa päätöksentekoa pitää helpottaa.”
Isännöintiliitto korostaa, että taloyhtiöitä ei tulisi jättää näissä tilanteissa yksin vaan yhteistyö esimerkiksi kunnan kanssa on olennaista tilanteen helpottamiseksi.
”Näissä tilanteissa tarvitaan myös yhteistyötä kuntien tuetun asuntotuotannon kanssa, jotta purettavan taloyhtiön osakkaille ja asukkaille löytyy järkevästi uusi koti. Uskomme, että ratkaisuja hyvään asumiseen löytyy kaikilta paikkakunnilta, vaikka osa rakennuksista joudutaankin purkamaan. Kivutta ja ilman eri sektorit ylittävää yhteistyötä tämä ei kuitenkaan onnistu”, Koro-Kanerva sanoo.
Minnaliisa Kotavuopio
26.3.2023 at 21:14
Pitkään vallassa olleet puolueet ovat aiheuttaneet päätöksillään tiettyjen alueitten vetovoiman vähentymisen ja asuinkelvottomiksi muuttumisen. Tähän kehitykseen on tarkoituksella pyritty ja aiheutettu ihmisille mittaamatonta vahinkoa. Nyt on todellakin aika äänestää ihan uusia puolueita!