Venäjän talouspolitiikka ja talouden rakenne ovat siirtyneet kohti sotataloutta ja omavaraistaloutta.
Suomen Pankin Nousevien Talouksien tutkimuslaitos (BOFIT) käy artikkelissaan laajasti läpi Venäjän taloustilannetta. Venäjän laajamittainen hyökkäys Ukrainaan ja sen vuoksi asetetut talouspakotteet ajoivat Venäjän talouden kriisin partaalle maaliskuussa 2022. Tammi-helmikuun vahva talouskasvu kääntyi nopeasti taantumaksi.
Bruttokansantuotteella mitattuna Venäjän talous supistui viime vuonna 2,1 %. Kuluvan vuoden näkymät eivät ole tätä optimistisempia. Kuluvana vuonna Venäjän BKT supistuu muutaman prosentin (−2 %). Jos sotatilanne tai pakotteet eivät merkittävästi muutu nykyhetkestä, Venäjän talouskasvu on lähellä nollaa vuonna 2024. Keskipitkän aikavälin kehitys riippuu ensisijaisesti siitä, kuinka sota päättyy.
Monilla aloilla tuotanto supistui kysynnän hiipuessa tai pakotteiden rajoittaessa komponenttien saatavuutta. Toisaalta julkisten menojen ja erityisesti julkisten investointien kasvu tuki taloutta.
Ukrainan sota tarkoittaa Venäjän taloudelle merkittävää rakennemuutosta kohti omavaraistalouteen pohjautuvaa sotatalouttaa. Kansalaisille se tarkoittaa hyvinvoinnin laskua, kun resursseja ohjataan yhä enemmän sotapanostuksiin.
”Onnistuakseen muutos vaatii investointeja kotimaiseen tuotantoon ja uusiin kuljetusreitteihin. Lisäksi tarve lisätä sotateollisuuden tuotantoa on ilmeinen ainakin niin kauan, kun nykyinen hallinto on vallassa. Nämä varat ovat poissa muista, kenties tuottavammista investointikohteista”, BOFIT toteaa.
BOFIT:n mukaan sotatalouden ja omavaraistalouden rakennemuutoksen vuoksi talouden resursseja siirtyy palveluista teollisuuteen, erityisesti sotateollisuutta ja kotimarkkinoita palvelevaan tuotantoon.
Laajojen Venäjään kohdistuvien länsimaisten pakotteiden vuoksi Venäjän pula ulkomaisista komponenteista nostaa tuotantokustannuksia ja pakottaa maan turvautumaan osin heikompilaatuisiin materiaaleihin.
BOFITn mukaan joillain toimialoilla lopputuotteet muuttuvat aiempaa yksikertaisemmiksi.
”Tästä yhtenä esimerkkinä mainitaan usein uudet venäläiset henkilöautot, joissa ei välttämättä enää ole turvatyynyjä tai muita vastaavia lisäosia.”
Venäjän rakennemuutoksen seurauksena Venäjän talouden tuottavuus heikkenee ja potentiaalinen kasvuvauhti hidastuu.
Sotataloudessa sellainen perinteinen talouskehityksen mittari kuin bruttokansantuote, joka mittaa tuotannon arvonlisää, ei kuvaa Venäjän hyvinvoinnin kehitystä.
”Laatukorjausten tekeminen BKT-laskelmiin ei ole aivan yksinkertaista, ja länsituonnin korvaaminen huonolaatuisemmilla komponenteilla tuskin heijastuu kansantalouden tilinpitoon täysimääräisesti. Jos sotateollisuuden tuotanto kasvaa eivätkä hyökkäyksen tuhot kohdistu omaan maahan, sota tyypillisesti kasvattaa BKT:ta”, BOFIT toteaa.
BOFIT olettaa, että Venäjä kykenee kattamaan lähivuosien alijäämät ilman huomattavia vaikeuksia. Toisaalta kovin pitkään valtion velanotto ei voi kasvaa ilman, että se kiihdyttää inflaatiota ja syrjäyttää yksityiset investoinnit.
Ellei Venäjän talouden kasvulle lähivuosina synny edellytyksiä, julkisten menojen karsiminen voi osoittautua vaikeaksi. BOFITn mukaan tässä skenaariossa budjetin alijäämiä joudutaan kasvavassa määrin rahoittamaan valtion kotimaisella velanotolla.
Keskuspankkirahoituksen lisääminen saattaa helposti kasvattaa vaikeasti hallittavia inflaatiopaineita. Silloi edessä voi siis olla uusi talouskriisi, BOFIT arvioi.
