Asuntolainojen kohdalla kokonaiskorko muodostuu viitekorosta ja asiakaskohtaisesta marginaalista. Suurin osa suomalaisten asuntolainoja viitekorkona on 12 kuukauden euribor, joka on ollut jo vuosia poikkeuksellisen alhainen, ajoittain jopa nollatason alapuolella. 12 kuukauden euribor-korko ylitti nollarajan viime keväänä, ja on noussut siitä lähtien. Tällä hetkellä korko on reilut kolme prosenttia.
Euribor-korko vaihtelee vuorokausittain ja Suomen pankin sivuilta voit tarkistaa mikä on kunkin päivän tilanne.
Korkojen nousu voi nostaa kotitalouden menoja useilla sadoilla euroilla kuukausittain. Laina-aika, lainan määrä ja viitekorko vaikuttavat kuinka paljon menot nousevat.
S-pankin esimerkin mukaan kotitalous, joka on ostanut noin 285 000 nollakorkotilanteessa asunnon 25 vuoden laina-ajalla ja 12 kuukauden euriborilla, maksaa 0,75 prosenttiyksikön marginaalilla lainaa takaisin 1 042 euroa kuussa.
Jos euribor-viitekorko on esimerkiksi kolme prosenttia, tulee viitekorosta ja marginaalista muodostuvaksi kokonaiskoroksi 3,75 prosenttia. Tällöin kuukausittain maksettava erä nousee 423 euroa, yhteensä 1 465 euroon.
Op-pankin mukaan EKP pyrkii asettamaan ohjauskorkonsa siten, että inflaatio euroalueella asettuu pidemmällä aikavälillä kahden prosentin tasolle. Tämä on siis tavoite, koska jos inflaatiota ei olisi lainkaan, se vaikuttaisi kuluttajien ostopäätöksiin siten, että päätöksiä lykättäisiin. Euriborkorkojen suunnan lopulta siis määrää inflaation kehitys euroalueella: kun inflaatio ylittää pitkäaikaisesti EKP:n kahden prosentin tavoitteen, korot nousevat. Pitkäaikaisesti tavoitetta hitaampi inflaatio taas laskee korkoja.
Inflaatio on hieman viime aikoina laskenut, mutta EKP haluaa edelleen jatkaa korkojen nostoa tänä vuonna. Lyhyellä aikavälillä tilanne on epävarma, mutta pitkällä tähtäimellä korot tulevat olemaan maltillisia. Tilanne ei ole lainkaan samanlainen kuin finanssikriisin aikana, jolloin korot olivat reilussa neljässä prosentissa.
Inflaatio hidastui Euroopassa jälleen helmikuussa, joskaan ei niin jyrkästi kuin odotettiin, ja kansalliset tiedot osoittivat hintojen nousun kiihtyvän monissa alueen suurimmista talouksista.
CNN:n mukaan Euroopan unionin julkaiseman alustavan arvion mukaan vuotuinen inflaatio kahdessakymmenessä euroa käyttävässä maassa putosi 8,5 prosenttiin edellisen kuukauden 8,6 prosentista.
Alueellisesta trendistä huolimatta inflaatio nousi 9,3 prosenttiin Euroopan suurimman talouden Saksan aiemmasta 9,2 prosentista. Se nousi myös Ranskassa 7,2 prosenttiin aiemmasta seitsemästä prosentista. Osittain epävarma tilanne johtuukin, ettei Euroopan suurvallat ole pystyneet hillitsemään inflaatiota.
Tämä vahvistaa myös Euroopan keskuspankin tarvetta jatkaa korkojen nostamista hillitäkseen inflaatiota, joka saavutti lokakuussa ennätyskorkean 10,6 prosentin.
Keskuspankki nosti ohjauskorkonsa viime kuussa korkeimmalle tasolle sitten vuoden 2008. Päättäjien odotetaan ilmoittavan uudesta suuresta korotuksesta myöhemmin tässä kuussa.
Euroopassa ruoan, alkoholin ja tupakan hinnannousu on ollut erittäin suurta. Hinnat nousivat viime kuussa 15 prosenttia, kun tammikuussa hinnat nousivat 14,1 prosenttia. Myös ei-teollisten tavaroiden ja palveluiden hinnat nousivat nopeammin helmikuussa. Energian hinnat nousivat 13,7 prosenttia verrattuna edellisen kuukauden 18,9 prosenttiin.
