Suomen Malmijalostus kertoo tiedotteessaan, että se valmistautuu kennotehtaan YVA-menettelyyn. Akkukennotehdasta eli ”gigafactorya” kaavaillaan Kotkan Keltakallioon.
Suomen Malmijalostus Oy on valtionyhtiö, joka huolehtii valtion kaivosomistuksista ja tähtäämme kotimaisen litiumioniakkujen arvoketjun kehittämiseen.
Yhtiö on allekirjoittanut potentiaalisen kumppanin kanssa aiesopimuksen kennotehdashankkeesta.
Seuraavaksi Suomen Malmijalostuksen kokonaan omistama akkuliiketoiminnan hankeyhtiö Finnish Battery Chemicals Oy aloittaa valmistautumisen kennotehtaan YVA-menettelyyn eli ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn. YVA-tarkastelussa tullaan arvioimaan kahta eri toteutusvaihtoehtoa, joiden tuotantokapasiteetit ovat 27 GWh/a ja 40 GWh/a.
Investointi on valtava. Kennotehdashankkeissa 10 gigawattitunnin kapasiteetin investointikustannus on tyypillisesti noin yhden miljardin euron suuruusluokkaa.
”Olemme jo pitkään käyneet neuvottelukumppanimme kanssa keskusteluja Kotkaan sijoittuvasta kennoinvestoinnista. Vaikka kumppanimme ei ole vielä tehnyt lopullista päätöstä seuraavan kennotehtaansa sijoituspaikasta, olemme vahvasti motivoituneita tekemään työtä investoinnin saamiseksi Kotkaan. Katsomme, että nyt on oikea ajankohta lähteä tarkastelemaan tehtaan ympäristövaikutuksia ja varmistamaan näin hankkeen toteuttamisedellytykset”, kertoo Suomen Malmijalostuksen toimitusjohtaja Matti Hietanen.
Kennotehdasta kaavaillaan Kotkan Keltakallion teollisuusalueella sijaitsevalle noin 140 hehtaarin alueelle, jonka viereiselle tontille on jo alustavasti suunniteltu katodimateriaalitehdas.
Finnish Battery Chemicalsin tavoitteena on viedä YVA-menettely läpi siten, että perusteltu päätelmä YVA-selostuksesta olisi käytettävissä kesään 2024 mennessä. Kennotehdasta koskevia neuvotteluita kumppanin kanssa jatketaan YVA-menettelyn rinnalla.
”Eurooppalainen sähköautoistuminen ja sen mahdollistama akkuarvoketju ovat nyt nopean kasvun vaiheessa. Meidän tavoitteenamme on vastata kasvuun Suomessa vastuullisesti tuotetuilla akkumateriaaleilla ja kennoilla. Kennotehdas olisikin luonteva jatko Kymenlaaksoon jo suunnitelluille ja Vaasaan kaavaillulle akkumateriaalitehtaille”, sanoo Suomen Malmijalostuksen akkuarvoketjun johtaja Vesa Koivisto.
Kennotehtaalla akkukennon osat – katodi, anodi, elektrolyytti ja separaattori – kootaan samaan pakkaukseen. Valmiista kennoista koostetaan akkujen kokoonpanotehtaalla moduuleja ja sen jälkeen erilaisia akkupaketteja, joita voidaan hyödyntää muun muassa sähköautoissa, energian varastoinnissa sekä elektroniikassa.
Eurooppalaisen akkukennotuotannon on tarkoitus riittää vuoteen 2031 mennessä noin 30 miljoonaan sähköautoon vuodessa. Markkinaennusteiden mukaan eurooppalainen akkukennotuotanto vuoteen 2031 mennessä on noin 1200 gigawattituntia vuosittain.
Akkuliiketoiminta on saamassa tuulta purjeisiin Suomessa laajemminkin. Viime marraskuussa suomalainen kaivos- ja akkukemikaaliyhtiö Keliber kertoi, että se aikoo olla Euroopan ensimmäinen omaan malmiin perustuvan litiumhydroksidin tuottaja. Litiumhydroksidia tarvitaan sähköautojen akuissa.
Pitkään valmisteltu Keliberin litiumhanke siirtyi rakennusvaiheeseen, kun valmistelevat työt litiumkemiantehtaan tontilla käynnistyivät. Kokkolan suurteollisuusalueelle rakennettava tehdas tulee valmistamaan litiumhydroksidia, jota tarvitaan muun muassa sähköajoneuvojen akuissa.
