Saksalainen fyysikko Erwin Schrödinger esitti vuonna esseessään vuonna 1935 erään tunnetuimmista kvanttimekaniikan tulkintoja koskevista ajatuskokeista.
Ajatuskokeessa läpinäkymättömään laatikkoon on vangittu kissa. Laatikkoon on kytketty laitteisto, joka voi tappaa kissan. Emme voi tietää onko hypoteettinen kissa elävä vai kuollut ennen kuin kurkkaamme laatikkoon ja toteamme asiantilan, joten kissa on ennen havaintoa samaan aikaan sekä elossa että kuollut. Päätelmä on siis se, että kissa on 50 prosentin todennäköisyydellä kuollut ja 50 prosentin todennäköisyydellä elossa.
Ajatuskokeella on tarkoitus kuvata kvanttisuperpositiona tunnettua periaatetta, joka on Wikipedian mukaan ”kvanttimekaniikan formalismista juontuva ominaisuus, jonka mukaan tietty systeemi voi olla useassa eri tilassa yhdellä kertaa”.
Tulkintoja kissa-ajatuskokeesta on lukuisia ja muutamia vuosia sitten eräät tutkijat ehdottivat, että kissan tilanne (elävä vs. kuollut) on mahdollista arvioida ennen kuin kissan tila tulee havaituksi.
Mitä tekemistä tällä on oikeastaan bitcoinin kanssa?
Swan Bitcoinin tutkimusjohtaja Raphael Zagury on yhdessä tiimeinensä esittänyt uuden mallin ja metodologian arvioida bitcoinin arvonmuodostusta. Ajatus on se, että bitcoin joko onnistuu tai epäonnistuu – ja onnistuessaan bitcoin demonetisoisi monia muita arvonsäilyttäjämäisiä ominaisuuksia omaavia omaisuuslajeja ja sieppaa niiden rahapreemion. Ja mikäli bitcoin onnistuu sieppaamaan muiden omaisuuslajien rahapreemiota, niin kyse on hyvin asymmetrisestä tuotto-riskiprofiili.
Bitcoinilla on siis kaksi mahdollista tulevaisuuden tilaa:
1. Bitcoin epäonnistuu ja on arvoton (ns. Buffett-Munger-skenaario)
TAI
2. Bitcoin onnistuu sieppaamaan perinteisten arvon säilyttäjien rahapreemion kokonaan ja/tai osittain (ns. Saylor-skenaario).
Kukaan ei tiedä, kumpi näistä skenaarioista käy toteen ennen kuin se eräänä päivänä havaitaan. Osa ajattelee, että bitcoin ei voi koskaan osallistua – ja harvalukuinen joukko ihmisiä on sitä mieltä, että bitcoin on jo voittanut ja hyperbitcoinisaatio on vain ajan kysymys.
Bitcoinin Schrödingerin malliksi ristityssä mallinnuksessa bitcoinin arvo perustuu todennäköisyyksiin siitä, että se onnistuu sieppaamaan osan tai kaiken muiden omaisuuslajien rahapreemion tietyllä aikavälillä. Se, onnistuuko bitcoin sieppaamaan muiden omaisuuslajien rahapreemiota, jää nähtäväksi, mutta ajatus on mielenkiintoinen ja avaa syventävän näkökulman siihen, miten bitcoin toimii ”runsaslikvidisessä” ympäristössä, miten hyperbitcoinisaatioskenaario saattaisi edetä ja miten bitcoinin markkina-arvo saattaa tulevaisuudessa kehittyä.
Kirjoituksen lopussa lisäksi useampia tärkeitä havaintoja muun muassa bitcoinin volatiliteetista ja sen muutoksista pitkällä aikavälillä.
Kaikki mallit ovat vääriä, mutta jotkut niistä ovat hyödyllisiä. Minusta tämä malli on hyödyllinen tapa hahmottaa bitcoinin arvonmuodostusta.
Hyviä lukuhetkiä!
Lue tästä Coinmotion Researchin julkaisu Bitcoinin Schrödingerin malli – Bitcoinin arvon määrittely arvon säilyttäjänä
