Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin vuosimuutos oli maaliskuussa 6,8 prosenttia. Helmikuussa yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin vuosimuutos oli 7,9 prosenttia.
Myös euroalueella inflaatio on kääntynyt laskuun. Euroalueen inflaatio oli keskimäärin 6,9 prosenttia ja laski niin ikään selvästi helmikuun 8,5 prosentista. Muutamissa maissa inflaatio jopa puolittui kuukaudessa.
Inflaation taittuminen on ehdottomasti hyvä uutinen yritysten ja kuluttajien luottamukselle ja sen myötä Suomen taloudelle, sanoo Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki.
Inflaation lähtiessä kiihtymään reilu vuosi sitten, nousu oli Suomessa euromaista hitaimpia. Taloudellinen maltti näyttää kannattaneen. Suomen suhteellinen kustannuskilpailukyky ei päässyt heikkenemään verrattuna moniin kilpailijamaihin. Nyt Suomi on inflaatiossa Euromaiden keskiarvoa.
Koronnostot osoittavat tehonsa
Maailmantalouden kasvu hidastuu, ja Suomen ohella monien Euroopan maiden talouskasvun odotetaan jäävän nollan tuntumaan tänä vuonna. Vähenevä taloudellinen aktiviteetti alentaa kansantalouden kokonaiskysyntää ja myös inflaatiopaineita.
Toisaalta korkotaso on noussut jyrkästi. Tämä on nostanut yritysten investointien vaatiman rahoituksen hintaa, ja kasvattaa merkittävästi monen asuntovelallisen rahanmenoa.
”Tämä raha on poissa muusta kulutuksesta, mikä edelleen vähentää kokonaiskysyntää. Korkean inflaation aikakausi osoittaa konkreettisesti sen, että inflaatio on kuin vero. Inflaatio nostaa tuotantokustannuksia ja rokottaa kuluttajien ostovoimaa, ja tekee sen vielä jokseenkin sattumanvaraisesti. Yhdessä epävarmuuden kanssa nämä ovat myrkkyä talouskasvulle, joten positiiviset signaalit inflaation kärjen taittumisesta ovat erittäin tervetulleita”, Kotamäki toteaa.
Inflaation reipas taittuminen euroalueella kertoo myös EKP:n koronnostojen tehonneen. Kotamäen mukaan tässä taloustilanteessa EKP pohtinee hyvin tarkasti seuraavaa rahapolitiikan kiristämistä. Korkoja ei välttämättä kannata nostaa seuraavan mahdollisuuden tullen.
EKP:n neuvosto päätti nostaa EKP:n kaikkia kolmea ohjauskorkoa 0,50 prosenttiyksiköllä, jotta inflaatiovauhdin palautuminen kahden prosentin tavoitteen mukaiseksi ei jää liian kauas tulevaisuuteen.
EKP:n neuvosto käyttää kaikkia rahapolitiikan keinoja tehtävänsä mukaisesti, jotta rahapolitiikan vaikutus välittyy talouteen toivotusti ja inflaatio voi vakaantua kahden prosentin tavoitteen mukaiseksi keskipitkällä aikavälillä.
Inflaation kiihtyessä keskuspankit ovat siirtyneet määrällisestä keventämisestä kohti määrällistä kiristämistä, missä keskuspankki pienentää osto-ohjelmiensa kokoa ja taseessa olevien arvopaperien määrää.
Nähdäänkö vuoden lopulla jo maltillisia inflaatiolukuja?
Inflaatio palautuisi Suomessakin nopeasti kriisiä edeltävälle tasolle, mikäli hintataso jäisi maaliskuun 2023 tasolle.
”Tässä skenaariossa vuoden 2023 lopussa inflaatio olisi alle kahden prosentin luokkaa. Samaan lopputulemaan päästään olettamalla, että inflaatio alenee vallitsevan trendin mukaan kohti loppuvuotta”, Kotamäki toteaa.
Pessimistisen skenaarion mukaan inflaatiossa olisi nyt havaittua trendiä enemmän sitkeyttä. Tällöin saatettaisiin jäädä esimerkiksi neljän prosentin tasolle vuoden lopussa, pääekonomisti toteaa.
”Pessimistinen neljä prosenttiakaan ei olisi lainkaan katastrofi, koska EKP:n inflaatiotavoite on keskipitkällä aikavälillä kaksi prosenttia.”
Keskeisistä kilpailijamaista inflaatio on Suomea korkeammalla Ruotsissa, missä helmikuun inflaatio oli 9,7 prosenttia. Myös Saksassa 7,8 prosentin inflaatio on korkea, mutta aleni helmikuusta maaliskuuhun 1,5 prosenttiyksiköllä. Sen sijaan Hollannissa inflaatio puolittui helmikuusta maaliskuun 4,5 prosenttiin.
”Optimistisesti ajatellen kyllä se inflaatio tästä alenee – tosin hieman synkistä syistä, koronnostoista ja talouden viilenemisestä, johtuen. Toisaalta, keskuspankin ja markkinoiden toimet ovat purreet odotetusti”, Kotamäki summaa.
Elinkeinoelämän keskusliitto (Etla) on inflaatioennusteissaan pessimistisempi. Etlan ennusteen mukaan inflaatio on odotettua sitkeämpää sorttia eikä korkopolitiikan hintoja hillitsevä vaikutus näy vielä.
Kuluttajahintojen nousun Etla ennustaa olevan 5,5 prosenttia tänä vuonna. Nousu on hieman edellisvuotta hitaampaa. Kokonaisinflaatiota nostavat kuitenkin edelleen asuntolainojen korot ja elintarvikkeiden hintojen nousu. Ensi vuodelle Etla ennustaa inflaation laskevan 2,2 prosenttiin.
Etlan mukaan korkojen nousu iskee erityisen kovaa Pohjoismaihin, joissa omistusasuminen on monia muita maita yleisempää ja asuntolainat vaihtuvakorkoisia. Korkojen nopea nousu syventää ja pitkittää rakentamisen laskusuhdannetta ja supistaa investoinnit prosenttiin tänä vuonna. Vuonna 2024 investointien kasvua kertyy yhden prosentin verran.
Talouskasvu ja luottamus odottavat hyviä uutisia
Rahoitusmarkkinoilla on myös kuohunut, kun korkojen nousu on ajanut pankkeja ongelmiin. Tämäkin viimeaikainen ilmiö puoltaa Kotamäen mukaan maltillista rahapolitiikan kiristämistä.
”Elämme tällä hetkellä monella tavalla epävarmuuden aikaa. Ihmiset ovat normaalia varovaisempia kulutuspäätöksissään. Yritykset saattavat valitettavasti lykätä investointejaan sekä kohonneiden kustannusten että riskillisen markkinaympäristön takia. Vaikka positiivisia merkkejä kuluttajien luottamuksen parantumisesta on, taloudessa on edelleen monia haasteita, jotka tulevat maan tulevan hallituksen ratkaistaviksi. Inflaation kääntyminen laskuun tuo kaivattua helpotusta näkymiin.”
Lähitulevaisuudessa nähdään myös, vahvistaako Suomen toteutuva Nato-jäsenyys luottamusta talouteen ja tulevaisuuteen sekä kotimaassa että ulkomaisten sijoittajien silmissä.
